SITRAn tuoreen tutkimuksen mukaan 10% Suomen väestöstä kerryttää 74 prosenttia sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista. Tästä ryhmästä on 33% vanhuspalveluiden asiakkaita, 24% kalliita somaattisia potilaita, 17% vammais- ja kehitysvammaispalveluiden käyttäjiä, 8% lastensuojelun käyttäjiä ja 6% psykiatristen palveluiden käyttäjiä. 

Ministeri Räty kommentoi tutkimusta sanoen, että nykyinen systeemi ei oikein kunnolla palvele ketään. Ei ainakaan sitä 10 prosenttia, joka on palveluiden kannalta avainasiakkaita, ja jotka tuntuvat olevan täysin hukassa tässä palveluviidakossa ja byrokratiassa. Tutkimuksen tekijän mukaan niillä henkilöillä, jotka ovat tässä 10 prosentissa tai merkittävässä riskissä joutua sinne, voisi olla jonkinlainen oma kontaktihenkilö, joka auttaa koordinoimaan, kokoamaan sen vähän hajanaisen palvelujärjestelmän.

Henkilökohtaisesti laajentaisin kyllä tätä joukkoa kaikkiin asiakkaisiin. Kuinka monta kertaa olet itse ihmetellyt, mitä hoito- tai palveluketjussa seuraavaksi oikein tapahtuu, mitä pitäisi tapahtua tai tapahtuuko mitään? Jos vielä sote-uudistuksen myötä asiakasta palvellaan yhä suuremmissa yksiköissä, ongelma tulee entisestään korostumaan.

Asiakasta tulisi palvella kokonaisvaltaisesti ja niin, että hänellä on koko ajan turvallinen olo ja selkeä käsitys siitä, mitä palvelu- tai hoitoketjun aikana tapahtuu. Käytännössä se tarkoittaisi sitä, että niin sosiaalipuolen kuin terveydenhuollon tarpeet arvioitaisiin saman katon alla mahdollisimman lähellä asiakasta. Tiivis kontakti ja tuki asiakkaaseen säilyisi seurantana oman lähipalvelupisteen kautta koko palvelu- ja/tai hoitoketjun ajan, mutta kaikkien tarvittavien palvelujen ei tarvitsisi olla saatavilla lähipalveluina.

Saara Lång

eduskuntavaaliehdokas (ps)