Suomalainen päätöksentekokulttuuri on monellakin tapaa jumiutunut menneisyyteen. Pienet piirit ja niiden puuhastelu ovat muodostuneet tavaksi toimia. Vaikka päätöksentekijät valitaan vaaleissa demokraattisesti, joukkoon mahtuu liuta oman tai omien sidosryhmien etujen ajajia. Räikeimmillään kunnan varoja siirrellään ”omien” johtamiin yrityksiin tai yhdistyksiin.… Rakennusurakat lipsahtavat kerta toisensa jälkeen samoille yrittäjille. Virkamiehistä tai viranhaltijoista osa ei uskalla vastustaa tätä menoa, vaan suostuu toimimaan näiden kyseenalaisesti toimivien poliittisten päättäjien toivomalla tavalla. Nähtävissä on, että viranhaltijoita valitessa ei välttämättä valita pätevintä, vaan valitaan sopivin. Toisin sanoen valitaan henkilö joka suostuu toimimaan totutulla tavalla. Tällä tavalla meno jatkuu ja demokratiasta jää jäljelle ainoastaan pelkkä sana. Ylen MOT teki tästä jutun joitain vuosia sitten. Moni päätöksentekijä varmaan katseli ohjelmaa korvat punottaen ja sanaillen ”eihän meidän kunnassa tuolla tavalla toimita”, vaikka toimittaisiinkin. Ei haluta nähdä omaa puuhastelua. Ollaan kyllä valmiita tuomitsemaan jos joku asioiden kulkuun puuttuu.

Kotikunnassani Siilinjärvellä Perussuomalaisten valtuustoryhmä teki 27.11-14 valtuustoaloitteen avoimuuden lisäämisestä kunnassamme. Aloitteessa toivottiin päätöksentekoon vaikuttavien asiakirjojen lisäämistä esityslistojen sekä pöytäkirjojen liitteiksi. Aloitteemme allekirjoitti 8 valtuutettua 43:sta, joista oman ryhmämme jäseniä oli 5. Tämä kertoo karua kieltä avoimuudesta ja minkälaisena peikkona se nähdään. Tällä hetkellä tilanne on se, että liitteitä jaetaan vasta kokouksissa vaikka ne eivät sisältäisikään salaisiksi luokiteltavia asioita.

Oma käsitykseni on, että Suomi korruptoituu kovaa vauhtia, jos koskaan mikään lintukoto on ollutkaan. Viime aikoina olemme saaneet lukea miten sukulaisia tai tuttuja on valittu merkittäviinkin tehtäviin. Valtakunnan politiikka ja päätöksenteko ei siis välttämättä erotu kuntapolitiikasta millään tavalla. Samat henkilöt vaikuttavat molemmissa päissä. Erilaisten valiokuntien tms. kautta voidaan rahaa ohjailla omille etujärjestöille. Tästä syystä voidaan perustellusti kysyä, ovatko kaikki poliittisesti sitoutumattomat yhdistykset tai järjestöt samalla viivalla rahaa jaettaessa? Eppäillä soppii näiden edellä mainittujen asioiden valossa. Toivottavasti nämä puuhastelijat paljastuvat ja saavat ansionsa mukaan. Tällaista menoa ei voi, eikä saa hyväksyä.

Jani Kolehmainen

Eduskuntavaaliehdokas, Siilinjärvi