Rovaniemen kaupunginvaltuusto teki selkeällä enemmistöllä veronkorotuspäätöksen, joten pulinat pois. En itse henkilökohtaisesti ala pohtimaan syitä syviä, miten tähän päädyttiin, sen aikanaan ratkaisee äänestäjä. Sen voin sanoa, että perussuomalaisten takki ei kääntynyt, eikä ole koskaan kääntynytkään. Se että on selkeä visio, strategia, suunta miten kaupunkiamme kehitämme, se ei perussuomalaisilla horju, ei heilu. Epävarmuus luo aina epävakautta, kun meidän pitäisi selkeästi johtaa kaupunkiamme luottamuksella pitkälle tulevaisuuteen. Sovituista asioista pitäisi aina pitää kiinni, oli ne ikäviä eli ei, se luo luottamusta, vakautta. Vatuloinnilla kaupunkimme imago kärsii, epävarmuutta luovana, epäloogisena, epävakaana maakunnan veturina.

Puheet siitä, että uimahalli ja silta hanke toteutettaisiin sitten, kun talous on tasapainossa, tarkoittanee todellisuudessa kymmeniä vuosia eteenpäin. Olen ollut valtuutettu vuodesta 2013 lähtien ja talous on ollut epätasapainossa koko sen ajan, kymmenen miljoonaa vuodessa. Sitä on yritetty paikata veronkorotuksilla, satunnais- ja kertaluonteiserillä. Mikään ei ole muuttunut, eikä muutu. Raskas organisaatio on aiheuttanut vuosien varrella erittäin suuria sairauspoissaoloja, mutta ne on lakaistu matonalle, työpaikka kiusaaminenkin. Pelkästään vuoden 2018 tilinpäätökseen sillä oli noin 19 miljoonan vaikutus. Ei ole ollut vuotta, että en olisi ottanut asiaa esille.

Organisaatiouudistus on jäänyt näiden vatulointien takia kokonaan taka-alalle. Organisaatiouudistus päätettiin lähes yksimielisesti ja se astuu voimaan 1.1.2020. Perussuomalaiset esitti jo syksyllä 2016, että siirryttäisiin kahden toimialamalliin. Silloin se ei saanut kannatusta, valitettavasti. Jos siihen olisi siirrytty jo 2017 uuden valtuuston aloitettua työnsä, olisi samalla vastattu kuntakenttää haastaviin ongelmiin, taloudellisiinkin. Olisi tietysti absurdia sanoa, että parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Tämäkin vatulointi on maksanut veronmaksajille kymmeniä miljoonia.

Uusi tielaki on myös jäänyt käsittelemättä. Ihmiset hädissään soittavat, kun tie on auraamatta, töihinkin pitäisi päästä, postinkin kulkea ja ennen kaikkea hätätilanteessa pelastustoimen päästä perille. Kun kaupunki laittaa työntekijöiden kulttuuri ja liikuntaseteleihin yli 500t€, niin teiden kunnossapitoon vain 550t€ ja siitäkin leikataan uuden tielain perusteella, tämä on arvovalinta. Keskittämispolitiikka ajaa ihmisiä kyliltä pois, koulutkin. Miten tähän vastaa kaupunkistrategia ja jos vastaa, miksei se toimi. Kaupunkistrategia on toiseksi tärkein asiakirja, jota pitäisi noudattaa, mutta kun ei. Valtuustosopimuksella ei tässä ole mitään merkitystä, mutta kivahan senkin on olla olemassa.