Ruotsia vain oikeasti kaksikielisissä kunnissa
Perussuomalaiset nuoret hyväksyi syyskokouksessa 2018 vastaavanlaisen julkilausuman. Kannatin itsekin aloitetta ja se sai yli 75% kannatuksen joten se tuli järjestön kannaksi. Koska pidän asiaa tärkeänä haluan nostaa sen tässä uudestaan esiin.
https://www.ps-nuoret.fi/uutiset/ps-nuorten-syyskokouksen-2018-julkilausumat/
Ruotsi virallisena kielenä vain oikeasti kaksikielisissä kunnissa
Suomen kielilaki määrää kunnan kaksikieliseksi, jos kunnassa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä asukkaita ja vähemmistö on vähintään kahdeksan prosenttia asukkaista tai vähintään 3 000 asukasta. Mikäli vähemmistö laskee alle 3 000 asukkaan tai sen osuus alle kuuden prosentin, kunta on säädettävä taas yksikieliseksi. Katson, että nykyinen kielilaki pitää keinotekoisesti yllä ruotsin kielen kohtuuttoman suurta asemaa. Ruotsin kielen virallinen asema koko kunnan hallinnossa ja viranomaisissa ei ole tarpeen vain 6–8 prosentin osuuden vuoksi.
Lakia tulisi muutetaan niin, että ruotsi olisi kunnan virallinen kieli vasta, mikäli ruotsinkielisiä on kunnassa vähintään 30 prosenttia. Mikäli ruotsinkielinen vähemmistö laskisi alle 25 prosentin, kunta tulisi säätää yksikielisesti suomenkieliseksi. Jos alueen asukkaista 70–75 prosenttia puhuu suomea sekä mahdollisia muita kieliä kuin ruotsia, alueen valtakieli on käytännössä suomi ja se riittää viralliseksi kieleksi. Kielilaissa on nytkin mahdollisuus, että kunnanvaltuusto voi esittää valtioneuvostolle kunnan säätämistä
kaksikieliseksi, vaikka kunta muuten olisi yksikielinen.
Tämä mahdollisuus takaa paikallisen harkinnan ja mahdollisen tilannekohtaisen päätöksen asian suhteen. Tämänhetkisillä väestösuhteilla tämän muutoksen vaikutus olisi, että yhdeksästä nyt kaksikielisestä kunnasta tulisi yksikielisesti suomenkielisiä: Vaasasta, Kirkkonummesta, Kokkolasta, Myrskylästä, Pyhtäästä, Espoosta, Helsingistä, Turusta ja Vantaasta.
Tekstin aiheet:
Osallistu keskusteluun!
0 kommenttia