Euroopan unioni on liittovaltio.

Samaan aikaan Suomessa hallituspuolueiden poliitikot väittävät, ettei mitään liittovaltiota ole olemassa tai syntymässä. Keskusteluympäristö on ulkopuoliselle kuuntelijalle varsin hämmentävä.

Aiheen pohtimiseksi kannattaa miettiä, mitä liittovaltio tarkoittaa eli mitkä ovat tärkeimmät elementit ja tunnusmerkit, jotka tekevät valtioiden välisestä liitosta liittovaltion.

– EU:n lainsäädäntö on Suomen kansallisen lainsäädännön yläpuolella.
– EU:n tuomioistuimella on päätösvalta yli Suomen korkeimman oikeuden.
– EU määrää, miten me saamme omia rahojamme käyttää: Esim. maatalouden tukirahoituksille tarvitaan pääsääntöisesti aina EU-komission hyväksyntä.
– Suomi on alisteinen EU:n määräämälle ulkopolitiikalle.
– Valuuttaunionin myötä meillä ei ole enää omaa rahayksikköä, emmekä juurikaan voi vaikuttaa käyttämämme valuutan arvoon.
– Suomen Pankki kuuluu Euroopan keskuspankkijärjestelmään. Keskuspankki on yksi valtion/liittovaltion konkreettisimmista tunnusmerkeistä.
– Suomen kansa ei voi äänestämällä vaikuttaa siihen, ketkä istuvat Euroopan komissiossa, joka tekee lainsäädäntöesityksiä ja jota voi verrata hallitukseen.
– Euroopan parlamentin 751 jäsenestä vain 13 on suomalaisia, eikä Euroopan parlamentin jäsenillä edes ole aloiteoikeutta lainsäädännössä.
– Olemme EU-kansalaisia: Jopa passin kannessa lukee ensin Euroopan unioni ja vasta sen alla Suomi.
– Konkreettisten tunnusmerkkien lisäksi EU:lla on myös liittovaltion symbolisia tunnuksia, kuten lippu ja hymni.

Monilla mittareilla tarkasteltuna me siis elämme jo nyt EU-liittovaltiossa, vaikka moni muuta väittää. Liittovaltiokehitys kävi selväksi viimeistään Euroopan unionin uuden perussopimuksen eli Lissabonin sopimuksen – joka luotiin korvikkeeksi EU:n perustuslaille – myötä.

Päätösvaltaa siirretään edelleen Suomesta

Muutos, jossa päätösvaltaa siirretään eri keinoilla pois Suomesta, ei ole suinkaan päättynyt. Mieleeni tulevia esimerkkejä vuosilta 2015–2018:

– Suomen rautateiden matkustajaliikenne (VR) avataan ulkomaalaiselle kilpailulle EU:n päätöksestä.
– EU:lle päätettiin perustaa yhteinen syyttäjänvirasto (EPPO).
– EU:n pankkiunioni etenee. Siihen sisältyy kaikkien EU-maiden yhteinen pankkitalletussuoja.
– EU neuvottelee vapaakauppasopimuksia, joihin sisältyy kansainvälinen investointituomioistuin. Tämä vie Suomen oikeuksien tuomiovaltaa ulkomaiseen tuomioistuimeen.
– Komissio on todennut, että brexitin johdosta EU-integraation on syvennyttävä entisestään.
– Komission eli EU:n hallituksen kaikki komissaarit ovat yhä näkyvästi liittovaltiomyönteisiä. Riittävä liittovaltiomyönteisyys on painavin yksittäinen tekijä EU:n virkanimityksissä.
– Komission puheenjohtaja ehdotti jäsenvaltioille yhteistä eurovaaliäänestystä, jossa suomalainen voisi äänestää esimerkiksi kreikkalaista.
– Komission puheenjohtaja ehdotti EU:n yhteistä armeijaa.
– EU-maat valitsivat Eurooppa-neuvoston jatkokaudelle puheenjohtajaksi (President of the European Council) federalismia ajavan puolalaisen Donald Tuskin, vaikka Puola itse vastusti tämän valitsemista.
– Komissio valmistelee nyt EU:n historian vakavinta puuttumista Puolan sisäpolitiikkaan ”oikeusvaltion turvaamiseksi”. Oikeasti tämä johtuu siitä, että Puolassa on kansallismielinen hallitus. Esimerkiksi Espanjan tilanteeseen (Katalonian poliittiset vangit) taas ei puututa lainkaan, koska Katalonian itsenäistyminen koetaan uhkana EU:lle.