Jos olet normaalipainoinen pituuteesi nähden ja painat noin 70 kg, tulisi sinun saada ruoastasi energiaa päivässä noin 2100 kcal. Laskukaava on siis 30 kcal x normaalipainosi. On olemassa monimutkaisempikin kaava, joka ottaa huomioon iän (https://en.wikipedia.org/wiki/Harris%E2%80%93Benedict_equation). Tämä laskukaava antaa hieman alemman energiantarpeen ikääntyneemmille, koska aineenvaihdunta tunnetusti hidastuu iän mukana.

Marttojen kotivarasta näemme karkeasti sen, mitä keskimääräisen henkilön tulisi syödä päivässä. https://www.martat.fi/wp-content/uploads/2019/12/Kotivara_esite-2019.pdf Tässä kotivarassa aikuisen vuorokautiseksi energiantarpeeksi on laskettu 2300 kcal, joka antaa meille tässä vaiheessa riittävän tarkkuuden. Saavuttaaksesi tuon 2300 kcal per vuorokausi, tulisi sinun saada seuraavasti ruokaa kolmen vuorokauden aikana: vettä, juomia 6 l; vihanneksia ja juureksia 600 g, hedelmiä ja marjoja 400 g, perunaa 200 g, pastaa tai viljalisäkettä 200 g, leipää ja viljatuotteita 550 g; maitoa, piimää, jogurttia ja viiliä tai vastaavia kasvivalmisteita 1 l, juustoa 60 g; kalaa, munaa, lihaa, kasviproteiinia 400 g, öljyä/rasvoja 150 g, kuivattuja hedelmiä 100 g, pähkinöitä/siemeniä 90 g, makeisia/suklaata 100 g; sokeria, hunajaa 100 g.
Kävin muutama viikko sitten huolestuttavan keskustelun erään tuntemani maanviljelijän kanssa. Hän kertoi, että tänä vuonna 2022 viljasato oli varsin hyvä. Hän kykeni tuottamaan 1000 000 kg viljaa. Suomihan on ollut juuri ja juuri omavarainen viljan suhteen ja nyt saatu sato lupaa sen suhteen hyvää. https://www.hs.fi/talous/art-2000008685854.html
Ongelmana onkin se, mitä meillä on ruokapöydässä vuoden kuluttua. Maanviljelijätuttuni kertoi, että johtuen EU:n tukipolitiikasta, polttoaineen hinnasta ja lannoitteiden saatavuudesta/hinnasta, kykenee hän ensi vuonna tuottamaan, arviolta enää 300 000 kg viljaa eli vaivaiset 30% tämän vuoden sadosta. Kun katsoo kotivaralistaa, tarkoittaisi tuo vähennys ruokapöydässä seuraavaa kolmen päivän aikana: pastaa tai viljalisäkettä saisit enää 70g, leipää ja viljatuotteita 200g. Päivää kohden energian saanti vähenisi 178 (pastaa 50g) kcal+184 (kaksi viipaletta ruisleipää) kcal eli yhteensä 362 kcal eli pelkästään viljan osuuden putoaminen ruokapöydästä vähentäisi energiansaannin alle 2000 kcal.

Puolet tuotetusta viljasta menee karjaeläimille rehuksi. Jos viljaa ei ole, vähenee myös lihantuotanto, jotta ruokaa riittäisi ihmisille viljan muodossa. Samalla tosin ruokavalio yksipuolistuisi ja hyvälaatuisen valkuaisen saanti vähenisi.

Jos viljantuotanto nikottelee, nikottelee varmuudella ongelmien edessä muukin maataloustuotanto. Tuosta listasta viljan ja lihan ja kananmunien sekä maidon lisäksi vähentynee myös juuresten osuus. Perunan tuotanto on Suomessa alhossa ja mennee pari vuotta nostaa sen tuotantoa, jos on energiaa, millä pellot hoitaa.

Suomi ei ole omavarainen sokerin, hunajan ja öljykasvien suhteen. Jos maatamme kohtaa kunnon kriisi, niin rasvan ja sokerin osuus putoaa ruokavaliossamme merkittävästi. Pahimmillaan ruokavaliomme olisi siis seuraavanlainen, jos jäisimme saareksi, jonne ruokaa ei tulisi ulkopuolelta:
– -vettä 2 l
– -juureksia 70 g
– – hedelmiä ja marjoja 100 g
– -perunaa 50 g
– – viljalisäke 25 g
– – leipää ja viljatuotteita 60 g
– -maitotuotteita 1 dl
– -juustoa 7 g
– -kalaa, munaa, lihaa ja/tai kasviproteiinia 45 g
– -öljyä ja rasvoja 15 g
– -kuivattuja hedelmiä niukasti
– –pähkinöitä ja siemeniä ei olisi
– -makeisia ja suklaata ei juurikaan saatavissa
– -sokeria ja hunajaa 10 g
Ravinnon saanti tästä olisi seuraavanlainen: 657 kcal, josta proteiinia 31 g, rasvaa 26 g ja hiilihydraattia 74 g. Historiasta löytyy tutkimuksia, että jo 1500 kcal saanti päivässä puolen vuoden ajan johtaa painon laskun lisäksi mielialan laskuun ja keskittymishäiriöihin ja seksuaalisen halun vähenemiseen. Minnesota Starvation Experiment – Wikipedia Keskitysleireiltä meillä on käsitys siitä, mitä vieläkin rajoittuneempi ravinto saa aikaan. Ensin ihminen käyttää sokeri- ja rasvavarastot. Kun rasvaa ei enää ole, alkaa kehon lihasten poltto. Kun kehossa ei enää ole tärkeitä valkuaisia ja energiaa taistelemaan taudinaiheuttajia vastaan, seuraa kuolema erilaisiin tauteihin ja sairauksiin. Starvation – Wikipedia

Tämä on luonnollisesti spekulaatiota ja ns. pahin mahdollinen skenaario. Ruokaa saattaa riittää osalle enemmän, koska osalla on varaa maksaa kallistuvasta ruoasta. Osa taas joutuu syömään yksipuolisemmin ja ravintoköyhää ruokaa. Ulkomailta ruoan saanti tulee olemaan niinikään ongelma tulevaisuudessa joka tapauksessa, koska maataloutta ajetaan kaikkialla maailmassa alas ja Venäjän ja Ukrainan välinen sota haittaa viljan saantia lähialueilta.

Onko nälänhätä Suomessa mahdollinen tänä päivänä?
Viimeisin nälänhätä Suomessa oli 1860-luvulla, jolloin noin 10% sen ajan vajaasta kahdesta miljoonasta asukkaasta Suomessa kuoli nälkään ja aliravitsemuksesta johtuviin tauteihin. Tuolloin hallan ja myöhästyneen kesän ja sateisuuden vuoksi sato jäi vain puoleen normaalista. Viljan saanti ulkomailta oli haasteellista ja tehotonta. Suuret nälkävuodet – Wikipedia
Mielenkiintoista on, että ihmisiä on ollut huomattavan paljon vähemmän, ihmiset ovat eläneet pääosin maaseudulla ja riistaa on varmuudella ollut marjojen ohella enemmän käytettävissä per kansalainen. On siis ymmärrettävä, että nykypäivänäkään ei ruokaa suomalaisille ole tarpeeksi luonnosta keräten tai metsästäen.
Uskon, että nälänhätä on Suomessa mahdollinen lähitulevaisuudessa, jos Euroopan/Suomen maatalouspolitiikka jatkaa nykyisellä linjalla ja Ukrainan konflikti laajenee. Vähintäänkin Suomessa ruoan hinta saatavuuden vähetessä kallistuu entisestään. On huolestuttavaa, jos kuulen useammalta maatalousyrittäjältä tarvetta lakkauttaa tai supistaa toimintojaan ja pienemmistä odotettavissa olevista satomääristä. Meille sanotaan, että ruokaa voi aina ostaa ulkomailta. Ehkä voidaan, jos emme ole sodassa itänaapurin kanssa ja Venäjä ja Ukraina kykenevät edelleen tuottamaan suuria viljasatoja eikä EU aja entisestään omaa maatalouttaan alas. Joka tapauksessa ruoan hinta tulee nousemaan merkittävästi edelleen ja jossain vaiheessa suomalaisilla ei ole varaa kunnolliseen ravintoon, joka tulee lisäämään sairastuvuutta.

Mitä voimme tehdä?
Henkilökohtaisella tasolla voimme yrittää varastoida ruokaa omiin tarpeisiin useammaksi kuukaudeksi. Marttojen suosittelema kotivara on kolme kuukautta. Itse suosittelen suurempaa varastoa, jos tilaa riittää. Jopa vuoden varasto on järkevä. Vaikka nälänhätä ei olisikaan vielä odottamassa nurkan takana, on ruoan osto nyt sijoitus: ruoan hinta on nousussa edelleen ja nyt ostettu ruoka on todennäköisesti edullisempaa kuin lähitulevaisuudessa.

Mitä yhteiskunnassa tulisi kiireellisesti nyt tehdä?
Maanviljelijätuttuni kertoi muutaman konkreettisen ongelman, jotka nyt koskettavat maanviljelijää:
1) – Kallistuneet energian ja lannoitteiden kustannukset ovat syöneet yrityksen kassan rahat.
2) -Omaa maanviljelijän palkkaa ei pysty käyttämään ostoihin, koska maanviljelijänkin täytyy maksaa juoksevat kulunsa, kuten oman ruoan.
3) -Usko tukijärjestelmään on mennyt. Maanviljelijän ansio pienenee koko ajan. Maanviljelys yrittäjän näkökulmasta ei enää tuota voittoa sijoitetulle pääomalla, vaan alkaa muistuttaa talkootoimintaa.
4) -Maanviljelijäkään ei voi ottaa lainaa elinkustannuksiin.
5) -Koska yrityksellä ei ole varaa riittävään määrään energiaa ja lannoitteita, ei satoakaan saada.

Tästä konkreettisena seuraava esimerkki: Maailmaa hallitsee energian häviämättömyyden laki. Energia ei itsessään häviä. Se vain muuttaa muotoaan. Ruoka on energiaa ja sen tuotanto vaatii suuret määrät energiaa ja vettä. Yhden ohrahehtaarin viljelyyn kuluu epäsuorakin energiakulutus huomioiden noin 3900 kWh, eli noin kaksi tynnyrillistä öljyä. Suuri osuus tästä koostuu teollisen typpilannoitteen tuotantoon kuluneesta energiasta. Kilo typpilannoitetta kuluttaa noin litran dieseliä. Kohti energiaomavaraista maatilaa – edullisia ratkaisuja uusiutuvista energianlähteistä – Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa (ilmastoviisas.fi)

Maanviljelijä kertoo valtiovallalle seuraavaa: ” Valtiovallan on annettava selkeä viesti, että tuet (lue: maanviljelijän palkka) tulee tulevalla tilikaudella, eivätkä siirry hamaan tulevaisuuteen. Ilmaiseksi ruokaa ei voida tuottaa. Valtiovallan on taattava tämä ja pikaisesti!”

Haluan vielä lopuksi painottaa omasta puolestani. Kyseessä ei ole yksittäisen maanviljelijän ahdinko. Kyse on tämän kansakunnan selviämisestä ja maamme omavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta. Ei ole itsenäistä kansakuntaa, jos emme kykene edes ruokkimaan kansalaisiamme.