Rötösherrat kuriin!
Antiikin Kreikassa demokratiaa uhkaavat epäilyttävät pyrkyrit häädettiin kymmeneksi vuodeksi maanpakoon. Suomessa taas hyvä veli -kerhoilu on maan tapa, johon kukaan ei tunnu uskaltavan tai viitsivän puuttua. Varsinkin vanhat poliitikot ovat taipuneet elinkeinoelämän johtajien edessä rahan vallan alle.
Tavalliselle työtä tekevälle kansalaiselle herrakerhot ovat yleisesti melko tuntemattomia ja niitä pidetään melko harmittomana. Todellisuudessa kyse on kuitenkin tavasta harjoittaa eliitin valtaa, jossa omia kerhokavereita ja puoluekavereita suositaan surutta.
Minusta herrakerhojen kulttuuri on mautonta ja se vaarantaa vapaan demokratian – ainakin meidän idealistien silmissä, jotka vielä uskomme kansanvaltaan.
Politiikan uskottavuus joutuu kriisiin, ellei lehdistö uutisoi korkeiden politiikkojen kytköksistä tai kyseenalaista epäkohtia julkisesti. Kun esimerkiksi pääministeri Katainen tilasi ystävältään Himaselta huippukalliin tutkimuksen, puuttuivat lehdet pääosin tutkimuksen turhuuteen ja vähemmän siihen, että kyseessä oli malliesimerkki hyvien veljien kähminnästä veronmaksajien piikkiin.
Kannatan huomattavasti tiukempaa poliittista vastuuta. Nyky-Suomessa johtavat virkamiehet ja poliitikot voivat nimittäin nähdäkseni tuhlata veroeuroja holtittomasti ja mokata todella härskisti ennen kuin joutuvat vastuuseen. Osa palkitaan jopa entistä paremmalla huippuviralla, vaikka olisi jäänytkin kiinni vilpistä kerran tai pari.
Julkisen puolen konsulttikulut ja kilpailutukset tulee saada avoimempaan seurantaan. Samoin ehdokkaiden ja puolueiden monen yhdistyksen kautta kierrätetyt vaalirahoitukset tulee ottaa todella perusteelliseen syyniin.
On myös syytä pohtia, tarvitaanko täysin uutta korruptionvastaista lainsäädäntöä lobbaukseen, koska nykyisellään kansalaiset eivät ymmärrä, millaisessa lobbareiden ristiaallokossa poliitikot uivat.
Suomessa tulee olla kaikenlaiseen korruptioon nollatoleranssi.
Tekstin aiheet:
Hyvä että palautettiin mieleen Himasen erikoinen ”lottovoitto”, jota rahoittivat Suomen Akatemia, Tekes ja Sitra eli välillisesti sinäkin, jokainen veronmaksaja. Herrat vetäisivät Kataista höplästä. Näiden tiederahoittajien velvollisuus on tehdä itsenäiset objektiiviset rahoituspäätökset. Himaskeikauksen oli määrä lipua hiljalleen kaiken julkisen kontrollin silmien alta, ellei se yksi median vahtikoira, nimeään en juuri nyt muista, jokin älykäs verkkotiimi kuitenkin, olisi kaivanut rahoituskuprua päivänvaloon. Ja vasta tässä vaiheessa, huomatkaa, ryhtyivät Akatemian, Sitran ja Tekesin herrat pesemään käsiään. Heidän ei olisi missään vaiheessa virallisen asemansa vuoksi pitänyt lotkauttaa korvaansa Kataisen suostutteluille, jos niitä oli (kuka tietää), koska pääministerin velvollisuus ei ole olla samanveroinen tiedeasiantuntija kuin nuo edellä mainitut. Heidän velvollisuutensa olisi ollut valistaa pääministeriä ainakin sen suhteen, ettei rahoituspäätöksiä tulla tekemään hänen tai valtiokanslian johdatuksesta. Lopulta vain Kataista ryhdyttiin ristiinnaulitsemaan, ja uskon että häntä tässä vaiheessa v****tti. Kaikki kuitenkin myös tiesivät jo etukäteen, ettei oikeuskanslerilta tule kellekään tukkapöllyä, sillä maan vanhaan tapaan luottaen virkaeliitti tietää, ettei ”korppi korpin silmää noki”. Demokratian ja oikeusvaltion kannattajana en edelleenkään voi olla kauhistelematta, miten helpolla tässäkin jupakassa luikkivat porsaanrei’istä juuri ne, joilta vastuuta ja virkakuntoisuutta olisi eniten vaadittu. Terveiseni Akatemiaan, Sitraan ja Tekesiin. Teidän ristiintakauksenne ja junailunne tiedetään, vaikka kansa ei joka päivä äänessä olekaan eikä hallitse samanlaisia korupuheita kuin te. Mutta aina neljän vuoden välein kansa sentään saa äänestää.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Hyvä PS! Nyt jos koskaan on mahdollista kehittää korruptiovapaata, itsenäistä ja riippumatonta Suomea kunhan muistetaan jättää taka-alalle nuo ns. länsimaiset arvot, joiden luonne on lähinnä kaksinaismoraalinen. Amerikassa rehellisenä pidetään jos puhuu 70% totta. Jos puhuu 100% totta, pidetään tyhmänä. – Älkäämme siis langetko suomalaisten keskinäisissä suhteissa tuolle amerikkalaiselle linjalle, josta on saatu ihan riittävästi jo esimerkkejä maalmalla ja meillä kotomaassa.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Mitä tarkoittaa epäilyttävä pyrkyri alussa?
Yleensä näennäisesti politiikan ulkopuolella toimivat salakerhot pyrkivät sulautumaan mahdollisimman huomaamattomiksi taustalla.
Eivätkä tuo esille itsestänsä epäilyttävyyttä, vaan suosii ideologioillensa turvallisia harmittoman oloisia muita henkilöitä.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
”Keskiviikkokerho
Keskiviikkokerho on suomalainen suljettu keskustelukerho. Se kokoaa yhteen suomalaisia vaikuttajia etenkin talouden ja politiikan alalta. Sen jäsenistö koostuu vaikutusvaltaisista suomalaisista miehistä etenkin talouden ja politiikan alalta. Sen jäseneksi voi päästä vain kutsuttuna, ja vain miehiä hyväksytään jäseniksi. Kerho kokoontuu kerran kuukaudessa keskiviikkoisin. Kerhossa on noin sata jäsentä, joista kuhunkin kokoukseen osallistuu 30–40. Käytävät keskustelut ovat luottamuksellisia, eikä niistä laadita pöytäkirjoja.
Jäsenluettelo vuonna 2007
Hufvudstadsbladetin mukaan Keskiviikkokerhon jäseniä olivat vuonna 2007 seuraavat henkilöt:
Harri Holkeri (kok), entinen pääministeri ja puoluejohtaja, 1968.
Pekka Tarjanne (lib), moninkertainen ministeri, puoluejohtaja, ITU:n pääsihteeri, 1969.
Mikko Immonen (kesk), keskustan entinen puoluesihteeri, 1970.
Timo Laatunen, Suomen Työnantajain Keskusliiton entinen toimitusjohtaja, 1971.
Max Jakobson, entinen suurlähettiläs ja EVA:n toimitusjohtaja, 1976.
Paavo Väyrynen (kesk), mm. entinen ulkoministeri, 1977.
Per Stenbäck (rkp), moninkertainen ministeri, puoluejohtaja ja SPR:n puheenjohtaja, 1979.
Ulf Sundqvist (sdp), moninkertainen ministeri, puoluejohtaja ja pankinjohtaja, 1979.
Matti Ahde (sdp), kansanedustaja, ministeri, Veikkauksen toimitusjohtaja, 1979.
Ilkka Suominen (kok), moninkertainen ministeri, puoluejohtaja, EU-parlamentaarikko ja Alkon pääjohtaja, 1979
Matti Uusitalo, Valion ja Arlan entinen varatoimitusjohtaja, 1980.
Pertti Viinanen, SAK:n entinen puheenjohtaja, 1980.
Harri Hintikka, entinen Soneran hallintoneuvoston puheenjohtaja, 1985.
Jan Klenberg, puolustusvoimien entinen komentaja, 1985
Jaakko Rauramo, Sanoma-konsernin entinen toimitusjohtaja, 1985.
Eero Tuomainen, Leonian entinen johtaja, 1987.
Erkki Liikanen (sdp), Suomen pankin pääjohtaja, moninkertainen ministeri ja EU-komissaari, 1987.
Jouni Mykkänen (kok), entinen puoluesihteeri ja Suomen elokuvaäätiön entinen toimitusjohtaja, 1987.
Matti Aura (kok), entinen liikenneministeri, Suomen satamaliiton entinen toimitusjohtaja, 1987.
Esko Ollila (kesk), pitkäaikainen ministeri ja Suomen pankin johtaja, 1987.
Pentti Kivinen, Suomen messujen toimitusjohtaja, 1987.
Christoffer Taxell (rkp), pitkäaikainen ministeri ja puoluejohtaja, monien yhtiöiden ja yhteisöjen puheenjohtaja, 1987.
Tapani Kahri, Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Työnantajain Keskusliiton entinen toimitusjohtaja, 1988.
Jukka Härmälä, Stora Enson entinen konsernijohtaja, 1990.
Lauri Ihalainen, SAK:n entinen puheenjohtaja, 1990.
Jaakko Iloniemi, entinen huippudiplomaatti ja EVA:n toimitusjohtaja, 1990.
Sixten Korkman, ETLA:n toimitusjohtaja, 1990.
Esko Aho (kesk), entinen pääministeri ja puoluejohtaja, Sitra yliasiamies, 1991.
Seppo Kääriäinen (kesk), entinen puoluesihteeri, kansanedustaja, eduskunnan entinen varapuhemies, 1991.
Johannes Koroma, Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton entinen toimitusjohtaja, 1992.
Seppo Lindblom (sdp), entinen ministeri ja Postipankin entinen toimitusjohtaja, 1992.
Paavo Lipponen (sdp), entinen pääministeri ja entinen eduskunnan puhemies, 1992.
Olli Rehn (kesk), EU-komissaari, 1992.
Lauri Helve, Kauppalehden entinen päätoimittaja, 1996.
Markku Hyvärinen (sdp), Varman varatoimitusjohtaja, entinen puoluesihteeri, 1996.
Veli Sundbäck, Nokian johtaja, entinen huippudiplomaatti, 1996.
Kari Puro, Ilmarisen entinen toimitusjohtaja, 1997.
Juha Niemelä, UPM-Kymmenen entinen konsernijohtaja, 1997.
Pertti Nykänen, kernaaliluutnantti, ilmavoimien entinen komentaja, 1998.
Eino Keinänen, valtion eläkerahaston puheenjohtaja, 1998.
Simo Lämsä, kuntien eläkevakuutuksen entinen toimitusjohtaja, 1998.
Seppo Riski, Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja, 1998.
Reijo Karhinen, OP-pankin pääjohtaja, 2000.
Tor Bergman, Raisio entinen toimitusjohtaja, 2000.
Esa Härmälä, MTK:n entinen puheenjohtaja, EFMAn johtaja, 2000.
Mikael Lilius, Fortumin konsernijohtaja, 2000.
Matti Louekoski (sdp), pitkäaikainen ministeri, Suomen Pankin johtaja, 2000.
Erkki Vuorenmaa, Metallityöväen Liiton puheenjohtaja, 2000.
Ville Itälä (kok), EU-parlamentaarikko, entinen ministeri, entinen puoluejohtaja, 2001.
Peter Fagernäs, pankinjohtaja, 2001.
Antti Kalliomäki (sdp), kansanedustaja, pitkäaikainen ministeri, 2001.
Juhani Kaskeala, puolustusvoimain komentaja, 2001.
Olavi Kuusela, Valion ja Ravintoraision entinen toimitusjohtaja, 2001.
Björn Wahlroos, Sampo-konsernin pääjohtaja, 2001.
Seppo Nevala, Suojelupoliisin entinen johtaja, 2002.
Eero Heinäluoma (sdp), kansanedustaja, puoluejohtaja ja entinen ministeri, 2002.
Antti Herlin, Koneen hallituksen puheenjohtaja, 2003.
Antti Oksanen, Metsäliiton entinen toimitusjohtaja, 2003.
Risto Piekka, Akavan entinen puheenjohtaja, 2003.
Timo Rajala, Pohjolan Voiman toimitusjohtaja, 2003.
Matti Vanhanen (kesk), pääministeri, puoluejohtaja, 2003.
Rauno Saari, maaherra, 2003.
Michael Hornborg, MTK:n puheenjohtaja.
Kari Arola, Demarin päätoimittaja
Arto Bryggare (sdp), entinen kansanedustaja.
Leif Fagernäs, EK:n toimitusjohtaja.
Arto Hiltunen, SOK:n pääjohtaja.
Jyrki Katainen (kok), valtiovarainministeri, puolueen puheenjohtaja
Markku Kauppinen, Kuntien eläkevakuutuksen toimitusjohtaja
Jukka Koivisto, EK:n johtaja
Hannu Leinonen, Kauppalehden päätoimittaja.
Juho Lipsanen, TeliaSonera Finlandin toimitusjohtaja.
Jussi Pajunen, Helsingin ylipormestari.
Tapani Ruokanen, Suomen Kuvalehden päätoimittaja.
Harri Sailas, Ilmarisen toimitusjohtaja.
Juhani Salonius, valtakunnansovittelija
Hannu Syrjänen, SanomaWSOY:n toimitusjohtaja.
Risto Volanen, valtiosihteeri, pääministeri läheisin avustaja.
Keskiviikkokerhon ei-aktiivia jäseniä vuonna 2007 olivat muun muassa:
Pekka Silvola (kesk), entinen puoluesihteeri ja Ylen entinen johtaja, 1962.
C-O Tallgren (rkp), pitkäaikainen ministeri, puolueen puheenjohtaja ja Konstsamfundetin toimitusjohtaja, 1968.
Tankmar Horn, Wärtsilän entinen pääjohtaja, 1974.
Heikki Haavisto (kesk), MTK:n entinen puheenjohtaja, entinen ulkoministeri, 1979.
Per-Erik Lundh, Metallityönväen liiton entinen puheenjohtaja, 1985.
Antti Potila, Finnairin entinen pääjohtaja, 1985.
Martin Saarikangas, entinen kansanedustaja, Masa-Yardsin entinen toimitusjohtaja, 1991.
Seppo Sarlund (kesk), Suomenmaan entinen päätoimittaja, Finnairin entinen johtaja, 1992.”
lähde: Wikipedia
huomaa lehdistön edustus: nykyisiä tai entisiä päätoimittajia tai pääomistajan edusmiehiä seitsemän.
Huomaa myös AY-liike ja SDP järjestöineen hyvin edustettuna.
Lähes kaikki (tai kaikki) ajatusmaailmaltaan uusbileralismin, vapaan kapitalismin ja herravallan kannattajia.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti