Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) hyökkää blogissaan perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-ahoa vastaan siitä kun tämä sanoi, että Suomi voisi ottaa maahanmuuttopolitiikassa Japanista mallia ja pitää kiinni oma kansa ensin -politiikasta.

Ministeri Mykkäsen käyttämät argumentit ovat niin typeriä ja ympäripyöreitä, että päätin taistella poliittista idiotismia vastaan ja vastata Mykkäsen blogissaan käyttämiin argumentteihin.

Mykkänen: Halla-Aho [sic] haluaa siis Suomesta Euroopan Japanin. Japanilaisten elintaso on kehittynyt tällä vuosituhannella teollisuusmaista heikoimmin.

Sisäministeri sivuutti kaiken muun ja ryntäsi suoraan talousargumenttiin, joka selittynee ministerin ekonomistin koulutuksella.

Eikö sisäministerin mielessä käynyt hetkeäkään, että Japanin kaltaista tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa kannattaisi harjoittaa myös sen takia, jotta oman kansan kieli ja kulttuuri säilyy ja jotta maa pysyy yhtenäisenä ja turvallisena?

Entä miksi ministeri ylipäänsä valikoi juuri ratkaisevaksi mittariksi elintason kehittymisen, kun kyse on harjoitettavasta maahanmuuttopolitiikasta? Eikö Japanin elintaso siis miellytä ministeriä vaikka se on Aasian parhaimpia?

Todellisuudessa myös Kiina on harjoittanut ehkä tiukinta kuviteltavissa olevaa maahanmuuttopolitiikkaa, mutta siellä elintason kehitys on ollut päinvastoin nopeaa. Voisiko olla niin, ettei Mykkäsen käyttämä talouden mittari olekaan suoraan yhteydessä maahanmuuttopolitiikan tiukkuuteen?

On myös muita talouden mittareita, jos niitä vain heiteltäisiin hatusta argumentteina. Suomen työttömyysaste on 8,2 % kun taas Japanissa se on 2,5 %. Suomen kauppatase on negatiivinen, kun taas Japanin positiivinen.

Mykkänen: Hyvä, että maahanmuutosta keskustellaan nyt oikeilla termeillä.

Maahanmuutosta keskustelun oikeilla termeillä tulisi olla itsestäänselvyys sisäministeriltä.

Tämän toteaminen heti alussa (jokseenkin sattumanvaraisen taloustieteellisen mittarin esiin noston jälkeen) antaa kuitenkin sen käsityksen, että Mykkänen viittaa tällä siihen, että hän tahtoisi puhua maahanmuutosta itselleen tutuilla taloustieteen termeillä.

Mykkänen: Totta on, että Japanissa on paikattu puuttuvaa maahanmuuttoa hyödyntämällä robotteja vaikkapa vanhustenhoidossa. Automaatiomyönteisestä kulttuurista huolimatta japanilaiset eivät kuitenkaan ole onnistuneet yhdistämään vanhenevaa väestöä ja talouskasvua. Miksi onnistuisi meiltä paremmin?

Aika negatiivista ajattelua entiseltä kauppa- ja kehitysministeriltä. Totta kai Suomi onnistuu missä vain ja vielä paremmin kuin muut, sisulla ja älyllä!

Suomea voi verrata Japaniin vanhenevan väestön osalta. Japanissa väestön vanhenemista on tapahtunut Suomea aiemmin. Eivätkä asiat sentään niin huonosti Japanissa ole, vai ovatko?

Täytyy myös huomata, että teknologian kehitys on huimaa ja Japanilla ei ole ollut historiallisessa vertailussa käytössään uutta teknologiaa. Tämä on toki itsestäänselvää, mutta ministeri ei ehkä ole tullut ajatelleeksi.

Kyllä Suomikin siis pärjää hyvin kymmenen vuoden päästä, vaikka kaikki toteutuisi Mykkäsen ennustamalla tavalla kuin Japanissa (tämä on ennustuksena tosin äärimmäisen hölmö, koska vaikka Suomella ja Japanilla on muutamia yhteneväisyyksiä, on kyseessä kuitenkin kaksi hyvin erilaista maata).

On myös huomattava, että Mykkäsen esiin nostamassa talouskasvussa (bkt) Japani päihitti Suomen vuodesta 1994 vuoteen 2008, eikä Japanin voida sanoa sen jälkeenkään pärjänneen merkittävästi meitä huonommin.

Toisaalta arvopohjaisesti voidaan myös todeta, että vaikka japanilaiset suhtautuvat robotteihin ja automaatioon myönteisesti, niin japanilaiset myös kunnioittavat vanhuksia paljon ja vanhukset usein asuvat saman katon alla jälkipolvien kanssa.

Mykkänen: Maahanmuuton vaikutus ei ole vakio, vaan riippuu oleellisesti siitä, miten työmarkkinoiden ja sosiaaliturvan säännöt toimivat.

Tämä on itsestäänselvää.

Mykkänen: Kotoutammeko kotiin vai töihin – koskee niin suomalaisia kuin tänne muuttavia ja heidän lapsiaan.

Paitsi, että kotimaassaan olevia suomalaisia ei tarvitse ”kotouttaa”. ”Kotouttaminen” on keskeinen maahanmuuttosanaston termi. Juuri edellä Mykkänen korosti, että maahanmuutosta täytyy puhua oikeilla termeillä.

Mykkänen: Kotimaisten työttömien työllistämiseen tarvitsemme mallin, joka samalla ohjaa töihin myös maahanmuuttajat.

Pidän hyvin erikoisena, että ensin Mykkänen kiinnittää huomiota oikeanlaiseen terminologiaan ja sitten puhuu vain yleisesti ”maahanmuuttajista”.

Työperäisillä maahanmuuttajillahan on työsopimus ja työperäinen oleskelulupa, joten heidän työllistämiseensä ei tarvita mitään ”mallia”.

Ei-työperäiset (pääosin humanitaarisesta tai perhesiteisiin perustuvasta syystä saapuvat) maahanmuuttajat täytyy saada töihin, jos heidän annetaan Suomessa majailla. Tästä kaikki ovat olleet samaa mieltä.

Mykkänen: Työperäisessä maahanmuutossa ei ole kyse vain suorittavan työvoiman riittävyydestä. Monikulttuurisuuden mahdollistamisessa on kyse tienhaarasta, jossa Suomesta tulee joko houkutteleva, avoin ja helposti lähestyttävä, tai käpertyvä ja luotaan työntävä.

Tässä Mykkänen piiloutuu ympäripyöreän ”monikulttuurisuus”-argumentin taakse.

Mitä on tämä maaginen monikulttuurisuus, jota jo nykyiset Suomen lait tai käytännöt eivät mahdollista?

Aidosti monikulttuurinen yhteiskunta ei ole välttämättä ”avoin ja helposti lähestyttävä”, vaan se voi olla ikävä sekasortoinen paikka, jossa vallitsee useiden eri arvojen ja kulttuurien konflikti.

Monikulttuurisuus sanan kirjaimellisessa merkityksessä merkitsee nähdäkseni sitä, että silloin joudut suvaitsemaan myös ne kulttuurit, joita et itse pidä mieluisina. Monien muslimimaiden kulttuuri on keskiajalle jämähtänyttä.

Kiinassa kidutetaan koiria elävältä ja syödään. Useissa maissa virkamiehet ovat korruptoituneita ja ihmiset kiertävät veronmaksua. Suvaitsevaisessa monikulttuurisuudessa myös nämä omalle kulttuurille epämiellyttävät asiat pitäisi hyväksyä.

Suomalaisten poliitikkojen puheet monikulttuurisuudesta koskevat yleensä ideologiaa tai normatiivisia ihanteita ja politiikan asenteita. Valitettavasti tosielämään sovellettuna nämä ihanteet ovat osoittautuneet yhtä isoksi kasaksi hevonpaskaa kuin kommunismi.

”Monikulttuurisuus”-käsitteessä on keskeistä ymmärtää, että sen tarkoitus on usein vastustaa kansallismielisenä pidettyjä arvoja, jotka usein kiteytetään sanoihin koti, uskonto ja isänmaa. Jos Mykkänen on tästä eri mieltä, toivoisin että hän määrittelisi tarkemmin blogissaan, mitä hänen käyttämänsä monikulttuurisuus-sana merkitsee.

Mykkänen: GSM-Nokian nousu saattoi vielä perustua siihen, että opetetaan suomalaisille insinööreille oikeita asioita. Tulevat Nokiat syntyvät enemmän siten, että palveluinnovaation ympärille kootaan nopeasti parhaat tekijät ympäri maailmaa. Suomi joko on tällaisten osaajien kokoontumisajojen kohtauspaikka tai taantuva takapajula.

Onko tämä vahingollista sekoilua vai halpaa populismia? En ole kuullut kenenkään edes vastustavan nykyistä asiantuntijoiden työlupajärjestelmää tai sen kehittämistä.

Sen sijaan ETA-alueen ulkopuolisen työvoiman saatavuusharkinnan poistoa Halla-aho aidosti vastustaa 19.5. pitämässään puheessa, jota Mykkänen nyt siis blogissaan kritisoi. Tämä ei olisi tosin ensimmäinen kerta, kun kuulen työvoiman saatavuusharkinnan poistoa perusteltavan ministerin tässä käyttämillä virheellisillä argumenteilla, vaikka matalapalkkatyövoiman saatavuusharkinnalla ei ole mitään tekemistä parhaiden tekijöiden tai asiantuntijoiden Suomeen houkuttelemisen kanssa.

Mykkänen: Sinisilmäinen ei toki pidä olla. Euroopan rajoilla vallitsevat elintasoerot, asumisperusteinen sosiaaliturva ja vapaa maahanmuutto eivät ole yhdistettävissä järkevästi.

Toivottavasti tämä realistinen näkemys muuttuu vielä jonain päivänä kokoomuksen politiikaksi.

Mykkänen: Turvaa tulee antaa vainon tai kidutuksen uhreille.

Vaan kuinka paljon ja minkä kustannuksella? Toisaalla Mykkänen sanoo ensin, ettei pidä olla sinisilmäinen, mutta sitten hän lyö pöytään auttamisen argumentin. Tämä lähes kumoaa juuri aiemmassa lauseessa sanotun käytännön politiikassa. Mykkäsen tarkoitus ei liene sanoa taaskaan mitään konkreettista?

Mykkänen: Sen sijaan työsuhteeseen tulevia ei kannata yhtään hätyyttää, kunhan oleskelulupaan liittyvät turvallisuustaustat on kunnossa.

Eivätkö työsuhteeseen tulevien (työperäisten) maahanmuuttajien turvallisuustaustat ole kunnossa? Ensimmäinen kerta, kun kuulen tällaisen vihjauksen ja erikoista, että se tulee vielä sisäministeriltä. En ole itse asiassa edes kuullut, että työperäisellä oleskeluluvalla Suomeen saapuvien turvallisuustaustoja tutkittaisiin. Toki kaikkia koskeva yleinen maahantulon edellytys on, ettei vaaranna turvallisuutta, mutta onko tämä jotenkin oleellinen asia tässä yhteydessä?

Ylipäänsä on vähän erikoista, että Mykkänen korostaa työperäistä maahanmuuttoa voimakkaasti juuri tässä yhteydessä, kun siitä ei ollut alun alkaenkaan erityisesti puhetta… Onhan toki hyvä, jos siitäkin asiasta puhutaan, vaikka keskustelun taso onkin viimeiset kymmenen vuotta ollut tämä:
halla-aho.com/scripta/tyoperainen_maahanmuutto.html