Pauli Vahtera on tehnyt ansiokasta KIRJANPIDOLLISTA analyysiä maahanmuutosta ja päätynyt vajaan viiden miljardin vuosittaisiin kustannuksiin. Teen seuraavassa myös EKONOMISTA ANALYYSIÄ maahanmuuton talousvaikutuksineen sekä vaihtoehtoisilla investoinneilla.

Seuraavassa kirjoituksessa vastaan lyhyesti kysymyksiin:

1. Hyödyttävätkö maahanmuuttajat kansantaloutta alankomaalaisten tutkimusten mukaan?

2. Ratkaiseeko maahanmuutto ikääntymiseen liittyvät kustannukset?

3. Mikä on Suomen maahanmuuton (kehitysyhteistyö + maahanmuutto Suomeen) ekonomiset vaikutukset?

Ekonomiset laskelmat perustuvat Amsterdamin Yliopiston Amsterdamin School of Economics julkaisemaan tutkimukseen, jossa selvitetään

1. maahanmuuton valtiontalouden vaikutuksia,

2. Valtiontalous vaikutukset maahanmuuton sekä ikääntymisen osalta

3. maahanmuuton kulttuurilliset ja muut motiivit sekä

4. toisen maahanmuuttaja sukupolven valtiontalouden vaikutuksia

LInkki tutkimukseen tässä.

“Borderless Welfare State: The Consequences of Immigration on Public Finances

HYÖDYTTÄVÄTKÖ MAAHANMUUTTAJAT KANSANTALOUTTA ALANKOMAALAISTEN TUTKIMUSTEN MUKAAN?

Alankomaalaiden vuoden 2016 tilastotietojen mukaan ei-länsimaalaiset 2,1 miljoonaa maahanmuuttajaa aiheuttavat 18,2 miljardin euron kulun valtion taloudelle. Samaan aikaan 13,4 miljoonaa kanta-alankomaalaiseksi tilastoitua hyödyttävät valtiontaloutta 16,1 miljardia euroa. Huomattavaa on ei-länsimaalaisten maahanmuuttajien kakkos-sukupolven lisäkustannukset valtiontaloudeen ensimmäiseen sukupolveen verrattuna.

Lisää yksityiskohtia voitte lukea tutkimuksesta.

RATKAISEEKO MAAHANMUUTTO IKÄÄNTYMISEEN LIITTYVÄT KUSTANNUKSET?

Alankomaalaisessa tutkimuksessa ei-länsimaalainen maahanmuutto aiheuttaa 3,8 %:a BKT:ä kuristavan vaikutuksen. Tämä on yli 2 kertaa väestön ikääntymisen aiheuttaman vaikutuksen BKT:hen. Huomattavaa on, että ei-länsimaalaisen maahanmuuton BKT:a kuristava vaikutus tulevaisuudessa pysyy vähintään yhtä voimakkaana. Kakkossukupolven vaikutus on suhteessa vielä enemmän negatiivinen. Kun lisätään tähän ei-länsimaisten maahanmuuttajien ikääntyminen ja heidän eläköitymisensä, odottaa nykyskenaariolla loppupäässä väestön kasvupommi supistuvalla BKT:llä. Rajaton hyvinvointivaltio loppuu.

Tämän vuoksi Espoon-tyyppisten kaupunkien talousongelmien sälyttäminen valtion maksettavaksi ei ole missään tapauksessa oikea ratkaisu, ellei perussyihin puututa. 

MITKÄ ON SUOMEN MAAHANMUUTON (KEHITYSYHTEISTYÖ + MAAHANMUUTTO) EKONOMISET VAIKUTUKSET KUSTANNUKSET 1989-2022?

KEHITYSYHTEISTYÖ

Ministeriön tietojen mukaan 1989-2022 on käytetty maksatusten perusteella kehitysyhteistyöhön 24,8 miljardia. Jos tämä summa olisi maailmalle kylvämisen sijaan sijoitettu 2.5 % tuotolla (hyvin varovainen tuottoarvio), 2022 vuonna vastaavat sijoitukset olisivat tuottaneet 67 miljardia. 5% tuotolla vastaavasti 99 miljardia.

Tämän perusteella menetysten sijaan tuottavalla sijoituksella olisimme 24,8+67/99=91,8/123,8 miljardia rikkaampia. Sivuhuomautuksena: RKP hallitustaipaleen hinta suomalaisille kehitysavun osalta 10 vuoden maksuajalla 3.5 % korolla on 13,1 miljardia.

MAAHANMUUTTO

Ei-länsimaalaisen maahanmuuton vaikutuksen Suomessa on laskettu 1 % sekä 2 % BKT:a kuristavalla vaikutuksella AINOASTAAN vuosina 2015-2022 (HUOM! alankomaalaisten laskelmassa 3.8%). Oletus tässä laskelmassa, että korko 2.5 % sekä 2022 lähtien maahan muutto on nolla kappaletta. BKT kuristus noin 20,5 miljardia (1 % vaikutus) sekä 41 miljardia (2% vaikutus). Tulevien vuosien aikana BKT:n pysyessä nykytasollaan aiheutuisi (3,5 % korko) lisäksi vastaava kuristava vaikutus 34miljardin tai 68 miljardin suuruisena verrattuna ilman ei-länsimaalaisen maahanmuuton kuristavaa vaikutusta. Ilman näitä kuristavia vaikutuksia taloutemme olisi 40-130 miljardia vahvempi. 

Kun vertaillaan näitä hyvin varovaisia arvioita Suomesta alankomaalaisten tutkimuksiin, niin voidaan todeta maahanmuuton aiheuttaneen (kehitysyhteistyö+ maahanmuutto Suomeen) vaihtoehtoisiin tuottaviin investointi malleihin verrattuna 2022 mennessä vähintään 140 miljardin suoriin BKT menetyksiin. Hyvin todennäköisesti BKT menetykset 200 miljardia tai enemmän käyttämäni keinotekoisen lyhyen tarkastelujakson sekä 2,5 % sijoitustuotto oletuksella. Laskelmista luonnollisesti puuttuvat rikollisuuden, syntyvyyteen aiheutetun laskun sekä muut välilliset tappiot yksityisille, kunnille sekä valtiolle sekä ennen kaikkea yhteiskunnallisen luottamuksen rapautuminen.  

Koska maahanmuutto on jatkunut ja jatkuu ajoittain jopa 200 hengen vuorokausi vauhtia entisten lisäksi, BKT-tappio joka ikinen päivä 7-28 miljoonaa euroa.

Siihen päälle kehitysyhteistyö, 2,7 miljoonaa. Joka ikinen päivä.