Espoon väestö on jatkanut kasvuaan vuonna 2020. Espooseen muuttajista 90% on vieraskielistä väestöä. Espoon perustoimeentulotuen saajista jopa 42% on vieraskielisiä. Espoon verotulot eivät ole kasvaneet samaa vauhtia kuin väestö on kasvanut.

Yksi vetovoimatekijä on se, että englanti on Espoossa yksi asioimiskielistä. Ei tarvitse osata Suomen virallisia kieliä suomea tai ruotsia että voi hakea tukia. Tämä vähentää motivaatiota opetella Suomen virallisia kieliä, mikä käytännössä on välttämätöntä jos haluaa työllistyä. Pelkällä englanninkielen taidolla ei avaudu kovin laajat työmarkkinat – erityisesti jos koulutustaso on matala. Kielitaitoiset vieraskieliset eivät tarvitse englantia asioidakseen. Jos asioiminen ei suju Suomen virallisilla kielillä, niin miten voisi työnteko sujua näillä kielillä? Ei ole kohtuutonta edellyttää Suomessa asuvalta kielitaitoa.

Jos sama väestökehitys jatkuu, niin Espoon veropohja kapenee eli menot kasvavat ja tulot vähenevät. Englannin poistaminen asioimiskielistä poistaisi yhden vetovoimatekijän, joka tuo kaupunkiin vieraskielisiä elätettäviksi.