Venäjän ja Ukrainan sota nostaa pintaan laajat huolet Suomen huoltovarmuusvarastojen heikosta kapasiteetista sekä paljastaa sen, kuinka heikosti on hoidettu valtion ja kuntatalouden suojausmekanismeja tulevaisuuden haastaviin näkymiin.

Covid-19-virus paljasti jo osittain huoltovarmuusketjun heikkoudet, mutta tästä huolimatta mitään merkittäviä muutoksia huoltovarmuuden varmistamiseksi ei ole tehty. Terveydenhuollon suojavarusteet ovat edelleen heikolla tasolla. Lääkevarastot ovat täysin valmistajien ja maahantuojien vastuulla. Elintarvikevarastot ovat yksityisten yritysten varassa, jotka kannattavuutta tehostaakseen pitävät varastonkierron erittäin lyhyenä.

Suomessa myydyistä elintarvikkeista neljä viidesosaa on tuontitavaraa, ja rahdin hoitavat pääasiassa ulkomaiset logistiikkayhtiöt. Öljyn ja energian tuonnin olemme hoitaneet myös liian yksipuolisesti. 80-90 % tuontiöljystä sekä -kaasusta tulee Venäjältä. Joko olisi aika herätä todellisuuteen ja ryhtyä varmistamaan tulevaisuuttamme?

Korona paljasti myös kriisiajan talouden johtamisen sekä hallinnon merkittävät puutteet. Valtiojohtomme kehui koronan vastaisia toimiaan ja kunnanjohtajat hehkuttivat kriisiosaamistaan. Tätä on vaikea ymmärtää, jos taloudenhoidon ainoa instrumentti on ollut massiivinen velan lisääminen. Velkaisuuden kasvattaminen ja kuntatyöntekijöiden kotona lepuuttaminen täydellä palkalla ilman velvoitteita ei ole vastuullista johtamista.

Huonosti johdettu valtionhallinto ja siitä johtuvat vastuut kaatuvat valitettavasti loppupeleissä kuntien vastuulle. Siksi on välttämätöntä, että kunnat ryhtyvät kartoittamaan taloudellisia riskejään sekä harkitsemaan mitkä ovat välttämättömiä toimintoja kriisiaikoina ja minkälaisiin suojaustoimintoihin voidaan ryhtyä.

Hiilineutraalisuustavoitteet kunnissa ja valtionhallinnossa on keskeytettävä välittömästi, kuntastrategiat on otettava uudelleen tarkasteluun, velat järjesteltävä sekä korkosuojattava ja kassavarantojen riittävyys varmistettava kriisiaikana. Taseet on putsattava turhista rasitteista ja taloudellista ketteryyttä on luotava lisää.

Tämä tarkoittaa hallinnon keventämistä, turhien virkojen lopettamista ja sellaisten infrahankkeiden keskeyttämistä, jotka vaarantavat kunnan tulevaisuuden, mikäli globaali taloudellinen kriisi tai sotilaallinen uhka iskee laajasti yhteiskuntaamme.

Toivon, että vahvat ja johdonmukaiset poliitikot ottavat tulevaisuudessa vastuuta ja ovat valmiita luotsaamaan Suomen suunnan paremmin ennustettavaksi niin taloudellisesti kuin ennen kaikkea sotilaallisesti. Toista samanlaista mahdollisuutta liittyä puolustusliitto Natoon ei enää välttämättä tule.

Ratkaisujen paikka on nyt.

Tuukka Saimen
Yrittäjä, valtuutettu, kaupunginhallituksen jäsen (PS)