Ilmaiset vinkkini Perussuomalaisten johdolle matkalle kohti väliriiheä

Nyt ei ole selittelyn vaan suunnanmuutoksen aika

Perussuomalaisten kentällä kuohuu, eikä syyttä. Puolueen kannatus laskee, ja hallituksessa tehdään Kokoomuksen politiikkaa Perussuomalaisten äänillä. Kehysriihi tarjoaa tilaisuuden kääntää suunta, mutta vain jos meillä on rohkeutta asettaa omat tavoitteet etusijalle.

Tämä kirjoitussarja tarjoaa konkreettisia ja ilmaisia vinkkejä puoluejohdolle – suoraan kentältä. Ensimmäinen osa keskittyy yhteisöveroon: siihen, miten teemme siitä tehokkaan ja oikeudenmukaisen työkalun työllisyyden ja kansantalouden pelastamiseksi.

Yhteisövero 0 % – Ainoa tie Suomen pelastamiseksi?

Elämme historian suurinta teknologista murrosta, jossa tekoäly tulee korvaamaan satoja tuhansia työpaikkoja seuraavien vuosien aikana. Vanhat rakenteet murtuvat ja niiden mukana murenee myös veropohja, ellei peliä uudisteta. Siksi nyt tarvitaan ratkaisu, joka on yhtä rohkea kuin se on yksinkertaisuudessaan. Yhteisöveron muuttaminen 0 prosenttiin, mutta vastikkeellisesti.

Irlannin esimerkki – menestystarina, joka alkoi nollasta

Irlanti laski yhteisöveronsa yhdeksi Euroopan alhaisimmista vuosikymmeniä sitten, ja tulokset puhuvat puolestaan. Talous on kasvanut vuosittain kaksinumeroisia prosentteja, investoinnit ovat virranneet maahan, ja valtiontalous on pysynyt ylijäämäisenä. Suomi voisi nyt tehdä vieläkin kunnianhimoisemman ratkaisun, mutta tavalla, joka yhdistää vastuullisuuden ja kasvun.

Yhteisövero 0 % = Vastikkeellisuus

Nollaverokanta ei tarkoita vapaalippua. Se tarkoittaa kannustavaa järjestelmää, jossa yritys maksaa vähemmän yhteisöveroa silloin, kun se kasvattaa liiketoimintaa ja työllisyyttä.

Esimerkiksi:

Jos yritys kasvattaa henkilöstönsä määrää tarkastelukauden aikana (esim. tilikausi) 10 %, yhteisöveroprosentti kevenee vaikkapa 15 %:iin.

Jos kasvu on 20 %, yhteisöveroprosentti on 0 %.

Yritykset, jotka leikkaavat henkilöstöä, asetetaan karenssiin, jonka aikana ne eivät ole oikeutettuja verohuojennuksiin. Kaikki tämä voidaan toteuttaa selkeillä säännöillä, joita sovelletaan sekä kotimaisiin että kansainvälisiin yrityksiin. Ulkomaiset toimijat voivat saada ensimmäisen toimintavuoden ajan automaattisesti 0 % verokannan, minkä jälkeen ne siirtyvät samojen ehtojen piiriin kuin muutkin.

Tutkimusnäyttö: Vastikkeelliset verokannustimet toimivat

Kansainväliset tutkimukset tukevat ajatusta siitä, että verokannustimet, jotka sidotaan yritysten suorituskykyyn, voivat edistää talouskasvua ja työllisyyttä:

Työpaikkaperusteiset verokannustimet: Tutkimukset osoittavat, että yritysveron alennukset voivat lisätä investointeja ja työllisyyttä. (NBER)

Palkkakasvuun sidotut kannustimet: Verokannustimet, jotka sidotaan yritysten palkkakasvuun, voivat olla tehokkaita keinoja parantaa talouden dynamiikkaa. (World Bank)

Kohdennetut kannustimet: Oikein kohdennetut verokannustimet voivat tukea kestävää kasvua ja lisätä yritystoiminnan houkuttelevuutta. (IMF)

Poliittinen korruptio – Kokoomuksen perisynti?

Mikäli hallitus esittää yhteisöveron laskemista ilman selkeää vastikkeellisuutta, kyseessä on rakenteellinen korruptio. Tämä on ollut Kokoomuksen perinteinen toimintatapa, josta hyötyvät suuryritykset ja passiiviset omistajat eli he, joille veronalennus tarkoittaa vain suurempaa osinkopottia.

Perussuomalaisten ei pidä hyväksyä tällaisia sopimuksia. Ei pidä tukea veronalennuksia, jotka eivät tuota lisää työtä ja kasvua. Meidän on vaadittava taloudellista dynamiikkaa, eikä rakenteiden ylikuormittamista.

Yhteisöveron rooli valtiontaloudessa

Vuoden 2025 valtion budjetin menot ovat 88,8 miljardia euroa ja tulot 76,6 miljardia euroa. Alijäämää kertyy 12,2 miljardia euroa. Yhteisöveron tuotto on arviolta 7,1 miljardia euroa ,noin kahdeksan prosenttia valtion kaikista verotuloista.

Työttömyysturvaan on varattu 1,9 miljardia euroa ja työvoimapalveluihin 607 miljoonaa euroa. Sosiaali- ja terveysministeriön 15,2 miljardin euron hallinnonalasta merkittävä osa kohdistuu epäsuorasti työttömyyden aiheuttamiin menoihin: terveydenhuoltoon, kuntoutukseen ja toimeentulotukeen.

Kun mukaan lasketaan myös koulutusmenot, työllisyyspalvelut ja työttömyyteen liittyvän byrokratian ylläpito, nousevat työttömyyden vuosikustannukset lähes yhteisöveron tuoton tasolle.

Irvokkainta on kuitenkin se, että samalla kun yrityksiltä kerätään lähes 7 miljardia euroa yhteisöveroa, työnnetään puolet siitä takaisin erilaisina yritystukina ja usein niille, jotka tukea eivät tarvitse.

Siksi yksinkertaisin ja tehokkain tapa kannustaa yrityksiä laajentamaan toimintaansa ja palkkaamaan uusia työntekijöitä on mahdollistaa yhteisöverosta luopuminen vastikkeellisesti.

Yhteisövero 0 % vastikkeellisesti – tie kasvun, työllisyyden ja koko kansantalouden pelastamiseen.