Kirjoitin seuraavan blogin Uuteen Suomeen 7.2.2013 eli tasan 10 vuotta sitten.
Onneksi puolustusvoimat on ottanut sen jälkeen oppia teknologian ja taistelulentän murroksesta, tehden merkittävästi järkevämpiä päätelmiä ja päätöksiä kuin silloin.
Tästä esimerkkinä https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009405600.html?utm_medium=social&utm_content=ios.is.fi&utm_source=whatsapp&utm_campaign=whatsapp-share puolustusvoimien 10 mil euron tarkka-ampujakivääri tilaus Sakolta. Kyseinen TRG M10 kivääri on alansa kärkeä maailmassa ja tuo merkittävän lisän kansalliseen puolustukseen.
PS: GLSDB liitopommit olisivat myös loistava lisä, jos vielä saisi jotain pyytää.
Ukrainan sota on saanut päättäjätkin nyt tajuamaan, että maata ei puolusteta pelkillä tyhjillä korulauseilla ja tästä tulee pitää kiinni tulevillakin hallituskausilla, sillä kummasti asiat tuppaa unohtumaan jos niistä ei muistuta.

Kauanko Suomen puolustus kestää?

”Suomen turvallisuus- ja

puolustuspolitiikasta tarvitaan nyt avointa keskustelua asioiden oikeilla

nimillä. Myös Puolustusvoimien on korkea aika luopua korupuheistaan ja kertoa, millainen puolustuskykymme todella on.
Mihin perustuu uskottava puolustuksemme? Onko puolustusvoimat ymmärtänyt riittävän hyvin taistelukentän muuttumisen ja epäsymmetrisen ja symmetrisen sodankäynnin eron. Pahoittelut, että joudun käyttämään tälläisia sanahirviöitä.
Nykyaikaisessa sodankäynnissä

monet armeijat pyrkivät teknologian ja tiedonhallinnan avulla siihen, että hyökkääjä

on oikeassa paikassa oikeaan aikaan, tätä kutusutaan verkostokeskeiseksi sodankäynniksi. Edelläkävijämaa tässä lajissa on

Yhdysvallat, jonka puolustusbudjetti on yli 250 kertaa suurempi kuin meidän. Nykyisillä

rahoillamme emme pysty hankkimaan edes tämäntyyppisessä sodankäynnissä

tarvittavia välineitä. Tarvitsemme lisäpanostusta tällaiseen asejärjestelmään,

vaikkei pieni sellainen yksinään olekaan uskottava pelote.

Lisäksi Puolustusvoimien

pitää kehittää valmiuttaan epäsymmetriseen sodankäyntiin, kuten sissisotaan, joka sopiikin meidän olosuhteisiimme ihanteellisesti.

Reservissä olevista maakuntajoukoista voisi esimerkiksi kouluttaa 2000 tarkka-ampujaa. He olisivat

kustannustehokas pelote minkä tahansa suurvallan armeijalle. Kolmen JASSM-ohjuksen

hinnalla.
Avoimuutta tarvitaan myös

Puolustusvoimien suunnalta. Vaikuttaa nimittäin siltä, että kyseessä on

salaseura, joka arvioi omaa toimintaansa yksinoikeudella. Ulkopuolinen

kritiikki tehdään mahdottomaksi, kun arvioiden perustana olevat tiedot ovat

niin äärimmäisen salaisia.
Kansanedustajana toimiessani

olen kuullut puolustusvoimien korkeilta upseereilta ja asiantuntijoilta

huolettomia lausahduksia.”Puolustusvoimiin

kohdistuneista leikkauksista huolimatta koko maata puolustetaan” ja ”Jalkaväkimiinojen suorituskyky pystytään

korvaamaan suunnitelluilla hankkeilla.” Viime vuosien kehityksen

perusteella molemmat ovat tyhjiä lauseita.
Jos

tilanne olisi näin optimistinen, Puolustusvoimien budjetista voisi leikata

lisää. Leikkauksethan eivät korupuheiden mukaan vaikuta kykyyn puolustaa

isänmaatamme.
Voisiko

kuitenkin olla niin, että Puolustusvoimat kertoo meille muunneltua totuutta?

Minun käsitykseni mukaan budjettileikkaukset ja jalkaväkimiinat kieltävä

Ottawan sopimus heikensivät puolustuskykyämme ja sen uskottavuutta merkittävästi.
Puolustusvoimien tilanteessa saattaa olla kyse rohkeuden

puutteesta. Ruotsin puolustusvoimien komentaja

Sverker Göransson osoitti rohkeutta kertoessaan rehellisesti, ettei Ruotsi ei

selviä 50.000 miehellä rajoitettua hyökkäystä vastaan kuin viikon.
Meidänkin pitäisi keskustella

tilanteestamme rehellisesti ja realistisesti ja selvittää, miten Suomi pystyy

torjumaan vihollisen tulevaisuudessa. Eduskunnassa tämän pitää perustua Puolustusvoimilta

saatuun oikeaan tietoon.”