Opposition vaihtoehtobudjetin käsittelyn yhteydessä viime vuoden loppupuolella valtiovarainministeri Riikka Purran mainitessa sosialismin tulkittiin tämä negatiiviseksi, SDP:hen kohdistuvaksi arvosteluksi ja nimittelyksi. Tämä nostatti demaririvistössä kierroksia. Antti Lindtman selvästi tuohtui tästä ja vaati kiukkuaan pidätellen, että hänen puoluettaan pitää puhutella sen oikealla nimellä. Sama puoli salia, joka on puhunut eduskunnan äärioikeistosta, hermostuikin nyt puolestaan sosialismista. Näin siitäkin huolimatta, että puolueen sääntöjen ensimmäisessä pykälässä jo mainitaan ”Suomen Sosialidemokraattinen Puolue rakentaa sosialismin arvoille . . . jne.”

Sosialismi syntyi Euroopassa teollisen vallankumouksen yhteydessä 1800-luvulla. Suomessa tultiin hieman jäljessä. SDP:n ensimmäinen versio, Suomen Työväenpuolue perustettiin vasta vuonna 1899. Pari vuosikymmentä myöhemmin, tarkemmin 27.1.1918 oltiin jo sellaisessa vauhdissa, että annettiin peräti vallankumousjulistus. Tarkoituksena oli muodostaa sosialidemokraattinen vallankumoushallitus. Tänä päivänä eivät demarit tietenkään aja mitään väkivaltaista vallankumousta.

Sosialidemokratian ja SDP:n juuret juontavat 1800-luvulla syntyneeseen sosialismiin. Sosialidemokratiaa voi pitää tavallaan yhtenä sosialismin suuntauksena. Olisi keinotekoista rajata nämä täysin erilleen toisistaan. Merkittävä suomalainen sosialidemokraatti, presidentti Mauno Koivisto joutui aikanaan vaalikampanjassaan tiukan kysymyksen eteen useaan kertaan. Koska tuolloin Neuvostoliiton uhka kummitteli voimakkaana Urho Kekkosen väistyttyä, tivattiin vasemmistolaiselta Koivistolta, oliko hän sosialisti vai ei. Pitkähkön tivaamisen jälkeen hän ilmoittautui Bernsteinilaiseksi sosialistiksi. Se tarkoittaa, että liike kohti sosialismia on tärkeämpi kuin siihen pääseminen. Tämä Eduard Bernsteinin revisionismin ytimeksi joskus kutsuttu slogan ”päämäärä ei merkitse mitään, liike on kaikkein tärkeintä” on kuitenkin erikoinen. Poliittinen aate tai toimija ilman selkeää päämäärää näyttäytyy sisällöttömänä ajelehtijana.

Demarien ärtymys ei tietenkään johdu vain käytetyistä sosialisti ja sosialismi sanoista vaan SDP:n suhde asioita kuntoon laittavaan oikeistohallitukseen on syystäkin jännitteinen. Marinin hallituksen olisi pitänyt aloittaa talouden ja valtionhallinnon tervehdyttäminen jo vuonna 2019 mutta asialistalla oli kaikenlaista muuta ideologista tekemistä. Koronan varjolla rahaa käytettiin surutta kaikkeen muuhunkin. Puolueen johtama hallitus teki kannatuspolitiikkaa maan talouden tervehdyttämisen sijaan. Nyt huoli johtavan oppositiopuolueen taholta kasvaa, koska maan taloudessa käänne parempaan on jo alkamassa ja seuraaviin eduskuntavaaleihin on vielä aikaa yli kaksi vuotta. On vaikeaa selvitä vaalitoreilla sen kanssa, että nykyinen hallitus on kääntänyt suunnan ylöspäin.