Napakampia toimintamalleja kiusaamisen ehkäisemiseksi 2/2
Minun ja Imatran perussuomalaisten valtuustoaloite koulurauhan turvaamiseksi, lainvastaisen tekojen sekä rikosten ennaltaehkäisemiseksi hyödyntäen etäopiskelua on saatettu päätökseen. Otteita aloitteen valmistelusta ja päätöksestä 11.1.2021 I (apulaiskaupunginjohtaja Kaisa Heino ja opetuspalveluiden päällikkö Minna Rovio)
– Etäopetusta ei voida perusopetuslain mukaan käyttää kurinpidollisena rangaistuskeinona. Imatralla laadittu toimintamallisuunnitelma sisältää esityksen, jolla käsitellään kiusaamiset ja lainvastaisen teot. Kiusaamisen vastainen työ ja lainvastainen toimintamalli ovat Imatralla vahvasti käytössä. Perusopetuslaki (29§) edellyttää kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän vastaista suunnitelmaa.
Toimintamalli sisältää ennaltaehkäisevä työn, perusopetuslain mukaiset kurinpidolliset toimenpiteet sekä seurannan. Malli on laadittu niin, että siinä huomioidaan myös lainvastaisen teon käsittely.
Kun tilannetta aloitetaan käsittelemään poliisin toimesta lainvastaisena tekona, niin perusopetuslain mukaista kurinpidollista rangaistusta ei voida samanaikaisesti toimeenpanna.
– Tämä kohta vaikuttaisi olevan valtakunnallisesti ristiriidassa väkivaltaisuuksien tehokkaassa ennaltaestämisessä ja hoitamisessa. Voimassaolevaa lakia tulisikin tarkastella uudelleen.
Tähän on ottanut kantaa myös poliisihallituksen tarkastaja Timo Kilpeläinen:
” – Sinä aikana, jolloin oppilasta vastaan on vireillä syyte yleisessä tuomioistuimessa, ei häntä vastaan samasta syystä saa aloittaa tai jatkaa kurinpitomenettelyä, kirjoittaa Kilpeläinen blogissaan.
Kilpeläisen mukaan tässä piilee todellinen haaste, jota tulisi tarkastella.
– Onko tässä riski myös toiseen suuntaan eli tuomioistuimet eivät voi tuomita oppilasta vakavasta rikoksesta, jos koulu on jo antanut tälle kurinpitorangaistuksen, kysyy Kilpeläinen blogissaan. Suomen perustuslaki sanoo myös seuraavaa:
– Jos tuomioistuin on vapauttanut oppilaan syytteestä, ei kurinpitomenettelyä saa aloittaa tai jatkaa samasta syystä muutoin kuin sellaisen menettelyn perusteella, jota ei ole katsottava rikokseksi, mutta josta voidaan rangaista kurinpidollisesti.
Mikäli tuomioistuin on tuominnut oppilaan rangaistukseen, ei hänelle saa samasta syystä määrätä kurinpitorangaistusta.”
IL 25.9.2020 https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/28ce247f-ca2f-453a-9e7c-c2eaaf15574d
Rehtori voi evätä oppilaan osallistumisen opetukseen enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen oppilaan taikka koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi.
Opetuksen epäämisestä on ilmoitettava oppilaan huoltajalle ja tarvittaessa koulun sijaintikunnan sosiaalihuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavalle viranomaiselle. Opetuksen epääminen tulee kirjata. Opetuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että oppilaalle, jolta opetus on evätty jäljellä olevan työpäivän ajaksi, järjestetään tarvittava oppilashuolto. Oppilasta ei saa jättää ilman valvontaa opetukseen osallistumisen epäämisen jälkeen.
Määräaikainen erottaminen
Jos rikkomus on vakava tai jos oppilas jatkaa epäasiallista käyttäytymistä jälki-istunnon tai kirjallisen varoituksen saatuaan, oppilas voidaan erottaa enintään kolmeksi kuukaudeksi. Määräaikaisesta erottamisesta päättää opetuksen järjestäjän asianomainen monijäseninen toimielin. Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on edustettuna käsiteltäessä oppivelvollisen lapsen koulusta erottamista koskevaa asiaa opetustoimesta vastaavassa toimielimessä, jollei sosiaalihuollosta vastaava toimielin arvioi läsnäolon olevan ilmeisen tarpeetonta.
Ennen oppilaan määräaikaista erottamista on yksilöitävä toimenpiteeseen johtava teko tai laiminlyönti, kuultava oppilasta ja hankittava muu tarpeellinen selvitys.
Ennen määräaikaista erottamista on oppilaan huoltajalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Määräaikaisesta erottamisesta tulee antaa päätös.
Opetuksen järjestäjän tulee järjestää opetus, joka estää määräajaksi erotetun oppilaan jäämisen jälkeen vuosiluokkansa ja opetusryhmänsä edistymisestä. Erotetulle oppilaalle laaditaan opetussuunnitelmaan perustuva henkilökohtainen suunnitelma, jonka mukaan opetus toteutetaan ja oppimista seurataan.
Määräaikaista erottamista koskevaa päätöstä ei voida pääsääntöisesti täytäntöön panna ennen kuin se on saanut lainvoiman. Päätös saa lainvoiman, kun päätökseen ei voi enää hakea muutosta. Kun oppilas on käyttäytynyt niin väkivaltaisesti tai uhkaavasti, että toisen oppilaan tai koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus on kärsinyt tai vakavasti vaarantunut, ja on olemassa ilmeinen vaara, että väkivaltainen tai uhkaava käyttäytyminen toistuu, määräaikainen erottaminen voidaan panna täytäntöön sen estämättä, ettei päätös ole lainvoimainen.
Määräaikaista erottamista koskevan päätöksen täytäntöönpanosta lainvoimaa vailla olevana ja täytäntöönpanon alkamisen ajankohdasta on päätettävä samalla kun määräaikaisesta erottamisesta päätetään.
Oppilaalle, joka on erotettu määräaikaisesti, järjestetään tarvittava oppilashuolto.
Oppivelvollisuusikäisten perusopetus järjestetään lähiopetuksena. Lähiopetuksen kuuluu opettajan antama opetus koulun osoittamassa turvallisessa opiskeluympäristössä työsuunnitelmassa määriteltyinä työaikoina.
Perusopetuslaki ei mahdollista opetuksen järjestämistä etäopetuksena, jossa oppilas valitsee itse opiskelun ajan ja paikan. Opetuksessa voidaan kuitenkin hyödyntää etäyhteyksiä esimerkiksi videon tai tietokoneen välityksellä, kunhan edellä mainitut lähiopetuksen kriteerit täyttyvät.
Oppivelvollisuusiän ylittäneiden perusopetus voidaan sen sijaan perusopetuslain mukaan järjestää osaksi tai kokonaan etäopetuksena.
Etäopetus
Etäopetusta ei voida järjestää perusopetuslain mukaisena kurinpidollisena rangaistuksena.
Etäopetus on mahdollista ainoastaan perusopetuslain poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden aikana.
Tämä järjestely EI koske haavoittuvimmassa asemassa olevien oppilaiden kuten esiopetuksen oppilaita, perusopetuksen vuosiluokkien 1–3 oppilaita, erityisen tuen päätöksen saaneita oppilaita, pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaita sekä valmistavan opetuksen oppilaita.
Se mitä aloiteeni sekä Kosken koulun 6K-luokan oppilaiden hieno koululaisaloite toi konkreettisia toimenpiteitä imatralaisille lapsiperheille:
1. Laaditaan kyltti/ liikennemerkki, jolla muistutetaan kiusaamattomuudesta tai kielletään kiusaaminen ja laitetaan kylttinäkymään koko kaupungin alueella, kuten esim. koulukeskuksissa
2. Otetaan käyttöön tapa, jossa säännöllisesti lukuvuoden aikana käydään kiusaamisen ja lainvastaisen toimintamalli läpi kouluissa
3. Aktivoidaan moniammatillinen työ (OHR, Psyykkarit) asian ympärille
4. Järjestetään Verso malli – lisäkoulutus henkilöstölle
5. Nimetään Verso malli – vastuuhenkilö kouluille
6. Poliisin resursointi käydään läpi ja keskustellaan poliisin
kuntakierroksella. Toiveena on poliisien koulukäyntien lisäämiseen ja koulupoliisitoiminnan järjestelmällinen toteuttaminen.
Ja taistelu lainvastaisia tekoja ja koulukiusaamista vastaan jatkuu edelleen!
Tekstin aiheet:
Rikosoikeudellinen ikäraja on laskettava 12-vuoteen, vähintään ainakin 13-vuoteen.
Kun nuoret tietävät, että putkareissu on edessä ja rangaistuksia tulee, niin se kyllä tulee rauhoittamaan tilannetta ihmeesti.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Vastuuikärajan laskeminen edellyttäisi, että samalla muutettaisiin olennaisesti rikosoikeuden ja lastensuojelun toimintaperiaatteita. Harvoin 15- vuotias pystyy maksamaan isoa sakkoaan, niin kuinkas 12- vuotias? Ulosottomerkintöjä jo 12-vuotiaille?
Eli lainsäätäjällä olisi edessä iso kokonaisuus. Mutta täältähän meitä nousee uusia lainsäätäjiä Arkadian mäelle.
Tämä ikuisuusasia on saatava kuntoon.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Sakkorangaistuksessa ei olisi mitään mieltä.
Rangaistuksen pitäisi olla kovennettua koulukotikäyntiä, jossa olisi jatkuva valvonta, ei poistumismahdollisuutta.
Paitsi koulukäyntiä niin myös psykologilla käyntejä sekä jonkinlaista kevyttä työtoimintaa.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Ei olisikaan. Ratkaiseva toimintamalli voisi löytyä aktiivisista eri alojen toimijoista ja toimintamallien yhteensovittamisesta. Koti- koulu- kunta- kunnan valtuusto-lainsäätäjät- viranomaiset. Sellainen ”päänsilittely ja kaiken ymmärtäminen”, tulisi unohtaa ja puuttua napakasti niihin juurisyihin, jotka ovat jo tiedossa.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Jotain tällaista. Eri viranomaisilla on liian vähän yhteistyötä, on kaikenlaisia salassapitovelvollisuuksia ja muuta. Raja-aitoja viranomaisten kesken pitäisi madaltaa.
Tarvitaan uutta lainsäädäntöä myös.
Nuorten tietoisuus yhteiskunnan toiminnasta on kasvanut kohisten. Lapset eivät enää ole niin tietämättömiä asioista kuin vielä joskus ennen olivat.
Kyllä 12-vuotias nykyään tietää aika tarkkaan, mitä tarkoittaa tehdä oikein tai tehdä väärin.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti