Aluksi kysymys, kuinka päihdekannabiksen laillistamien, dekriminalisointi tai depenalisoiminen hyödyttäisi alle 18-vuotiaita nuoriamme? 

Väitän, että päihdekannabiksen laillistuessa saisivat nuoremme sitä entistä helpommin käyttöönsä. Kannabiksen mahdollinen laillistamien koskettaa satojatuhansia nuoria, joista kasvaa aikanaan aikuisia. Lain miettiminen pelkästään aikuismaailmaa katsoen on mielestäni vähintään vastuutonta tai jopa moraalitonta. Kannabis on yleisin päihde, jonka vuoksi alle 20-vuotiaat hakeutuvat mielenterveyspalveluiden piiriin. Suomessa nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat alueellisesti täysin ala-arvoisella tasolla jo nyt. Entäpä mahdollisen laillistamisen jälkeen?

Teini-ikäinen ei saa ensimmäisestä hallussapidosta tai polttelusta sakkoa, seuraa puhuttelu, hoitoon-ohjaus ja huomautus. Alle 15-vuotias ei saa sakkoa muutoinkaan. Jos hoitoonohjaus tai puhuttelu ei tuota toivottua tulosta nuoren tai aikuisen osalta, tulee tuolloin rangaistus kyseeseen. Joten vallitseva lainsäädäntö on mielestäni melko liberaalilla tasolla jo nyt.

Puhutaan ”H-merkinnöistä”. Väitän, että se on enemmänkin kannabispositiivisesti ajattelevien provosointia, kuin todellisuutta. Sanan varsinaisessa merkityksessä ”H- merkintää” ei ole olemassakaan. Nuoren on kyettävä tekemään valintoja alle 18-vuotiaana. Onpa mikä tahansa päihde ongelmaksi, tulee sillä olla yhteyskunnalliset vaikutuksensa. Jos nuoren haave on vaikkapa sotilasura ja hänellä on taustalla useita käyttörikosjuttuja, niin lienee ihan järkevää, että häntä ei valita opiskelemaan vastuunalaiseen ammattiin.

On vaikea käsittää kannabispositiivisesti ajattelevien aikuisten kiihkoa verrata Suomea joidenkin maiden liberaaleihin huumausainelainsäädäntöihin. Nämä netissä leviävät tutkimukset saatetaan tehdä hyvin asenteellisesti tutkimuksen tilaajan ehtojen mukaan. Ameriikan kannabistutkimuksissa on mukana kannabikseen kasvatukseen ja myyntiin erikoistuneita bisnesvoimia. Tulokset saadaan näin kyllä palvelemaan kannabistuotantoa, mutta tuskin nuorten mielenterveyspalveluita.

Tietysti tutkimuksilla saatu tieto tulee analysoida ja huomioida. Se mikä toimii miljoonakaupunkien nuorille, ei välttämättä toimi Suomessa tai toimiikin päinvastaisesti erilaisissa yhteiskunnissa. Siksi noita esim. Ameriikan tutkimuksia ei minusta tulisi verrata suoraan Suomen nuoriin.

Katsotaan vaikka lähinaapuriimme Ruotsiin. Ruotsi on kuta kuinkin Suomea vastaava yhteiskunta, ainakin osittain. Siellä syrjäytymisvaarassa tai jo syrjäytyneet nuoret ovat jengiytyneet ja näitä jengejä yhdistää väkivaltainen huumekulttuuri, jossa kannabiskin näyttelee isoa roolia. Vaikuttaa, että sinne on kehittynyt kaksi vallitsevaa yhteiskuntajärjestelmää, laillinen ja laiton. Siitäkin huolimatta, että Ruotsissakin on kannabis laitonta.

Vaikea ymmärtää yhtälöä, että laillistaminen vähentäisi käyttökokeiluja nuorten osalta kun kannabiksen saatavuus kasvaisi tuolloin huomattavasti. Samalla kasvaisi myös laiton myynti ja jengien määrä joka alkaisi myydä nuorille kannabista päihdekäyttöön ja pahanolon itselääkintään. 

Jos Suomeen putkahtaisi 300 uutta Alkoa, niin kuinka alkoholin kulutus pienenisi nykyisestään? On myös vaikea käsittää myös kuinka kannabiksen laillistaminen vapauttaisi millän tavalla poliisin resursseja? Kannabiksella ei ole juurikaan merkitystä huumausainevalvontakokonaisuudessa, jota poliisi valvoo. Poliisille tietoon tulleet kannabiksen käyttörikokset liittyvät lähes aina johonkin isompaan kokonaisuuteen, jonka takaa löytyy useasti joitain muutakin useita rikoksia: varkauksia, petoksia rahanpesua, väkivaltaisuuksia, jotka kaikki jäisivät varmuudella muutoin selvittämättä.

Arvelisin, että ne tapaukset joihin puututaan aktiivisemmin on lähtökohtaisesti sellaisia, joissa jokin taloyhtiö patistaa poliisia aloittamaan kerrostaloissa rikostutkinnan, koska koko talo haisee kannabikselta ja monenkirjava porukka ramppaa talon käytävissä häiriköimässä. Ja laillistaminenko vähentäisi häiriköintiä taloyhtiöissä?

Lainvastaisilla teoilla on oltava seurauksensa. Yhteiskuntamme perusta on, että lainvastaisilla teoilla on seuraamuksensa nyt ja tulevaisuudessa. Kyse on myös nuoren itsensä asennoitumisesta kannabikseen.

Jos hoitoonohjaus, puhuttelu tai huomautus eivät katkaise nuoren kannabiksen käyttöä, on tuoloin luonnollista saada rangaistus. Jos nuorella ei ole haluja sitoutua yhteiskunnan normeihin, niin tuolloin mielestäni on tiettyjen ovien sulkeuduttavakin tulevaisuuden osalta.

Näillä voimassa olevilla normeilla pyritään suojelemaan etenkin nuoriamme. Vaikka kannabis päihteenä laillistettaisiin, olisi se edelleen laitonta alle 18-vuotiaille. Joten olisi järkevintä jatkaa sellaista huumausainepolitiikkaa, jolla suojataan nuoriamme kasvamaan suoraselkäiseksi aikuiseksi.