Kuntaliiton elinvoimaindikaattori kuvaa kuntien elinvoiman muutosta verrattuna oman maakunnan tai koko maan keskimääräiseen tilanteeseen. Positiivinen tulos kuvaa keskimääräistä parempaa elinvoimaa ja negatiivinen tulos huonompaa. Indikaattorissa on huomioitu kunnan väestö-, työpaikka- ja koulutustason muutokset sekä verotulojen ja taloudellisen huoltosuhteen muutokset.

Raahen tulos vuonna 2019 oli 5,16. Tämä yksittäinen luku ei kuitenkaan kerro kaikkea kaupungin elinvoimaisuudesta, vaan yksittäisiä indikaattoreita on myös tarkasteltava. Raahessa väestönmäärä on laskenut tasaiseen tahtiin. Kahdeksassa vuodessa väkiluku on laskenut lähes 1000 henkilöllä ja vain kolmessa vuodessa (vuodesta 2017 vuoden 2021 alkuun) 331 henkilöllä. Vähenevä asukasmäärä kertoo omaa tarinaansa Raahen heikentyvästä elinvoimasta.

Työllisyysaste on Raahessa kasvanut vuoteen 2018 saakka. Tuolloin työllisyysaste oli kaupungissa 69 %, kun se viisi vuotta aiemmin oli alle 64 %. Työttömyysaste oli vuonna 2019 koko maan keskiarvon tuntumassa, 9,3 %. Koronapandemian vaikutukset sen sijaan tulevat näkymään työttömyystilastoissa vuodesta 2020 lähtien vielä useamman vuoden ajan.

Raahessa koulutus painottuu toisen asteen koulutukseen ja tarjonta on monipuolista. Sen sijaan väestön korkeakoulutusaste jää Raahessa selvästi koko maan keskiarvoa alhaisemmaksi. Korkeakoulutusta järjestetään työelämän tarve huomioiden yhteistyössä Kajaanin ammattikorkeakoulun (KAMK) kanssa. Tarjolla on ollut muun muassa insinööri- ja tradenomikoulutusta ja viimeisimpänä sairaanhoitajakoulutusta.

Kaupungin velkaantuminen on huolestuttavaa. Kun vielä vuonna 2013 velkaa oli asukasta kohti runsaat 5500 euroa, vuonna 2019 velkaa oli jo lähes 6500 euroa per asukas. Velkamäärä kasvaa vuosi vuodelta ja Raahe onkin jo Suomen velkaisimpia kuntia. Velkaantuminen on saatava kuriin ja siksi muun muassa suuria investointihankkeita pitää harkita tarkoin.

Koronapandemia koskettaa jokaista Suomen kuntaa. Toiset selviävät siitä paremmin, toiset heikommin. Suunnitteilla oleva sote-uudistus tulee myös toteutuessaan muuttamaan paljon kuntien tulo- ja menovirtoja. Vaikka sote-palvelujen kustannusten siirtyminen maakunnille tulee vähentämään selvästi kuntien menoja, myös tulonsiirroista johtuvat tulojen menetykset tulevat olemaan kunnille mittavia.

Raahella on moni asia hyvin, mutta paljon on myös parannettavaa. Raahe voi parantaa elinvoimaisuuttaan tukemalla yrittäjyyttä, lisäämällä korkeakoulutustarjontaa ja kehittämällä palveluja. Yrittäjyyden tukeminen ylläpitää palveluja, luo työpaikkoja ja lisää kaupungin verotuloja. Korkeakoulutustarjonnan lisääminen mahdollistaa nuorten jäämisen paikkakunnalle myös jatko-opintoja suorittamaan. Samalla myös osaaminen voi jäädä Raaheen.

Palvelujen kehittäminen on Raahessa asumisen edellytys. Julkisen sektorin järjestämät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, päiväkodit ja koulut, kirjastot, nuorisotyö ja liikuntapalvelut ovat asukkaille tärkeitä. Ilman niitä muuttovirta käy Raahesta pois.

Yksityisen sektorin ylläpitämät elintarvikeliikkeet, ravintola- ja majoituspalvelut, teollisuus, rakentaminen, kiinteistöpalvelut, kuljetuspalvelut sekä monet muut palvelut ovat myös kaupungin elinvoiman avaintekijöitä. Yksityisen sektorin palvelujen säilyminen edellyttää sitä, että yrittäjyyden edellytyksistä pidetään huolta. Tarvitaan jatkuvaa dialogia yrittäjien kanssa ja käytännön tason yrittäjäystävällisyyttä.

Julkisuudessa on myös keskusteltu korkeakoulutuksen saamisesta Raaheen ryhtymällä KAMK:n osakkaaksi (Raahen Seutu 3.3.2021, Ari Nurkkalan haastattelu). Kajaanin ammattikorkeakoulu ei ole kuitenkaan suoraan näyttänyt vihreää valoa tälle ajatukselle. Toista vaihtoehtoa eli tytäryhtiön perustamista kannattaa harkita ja teettää selvitystyö sen kustannuksista ja muusta toteutuskelpoisuudesta.

Raahella on kaikki edellytykset kehittyä entistä elinvoimaisemmaksi kaupungiksi. Se ei kuitenkaan kehity pelkästään liikekeskustan rakentamisella Prisman ja Härkätorin alueelle tai rakentamalla uusia kerrostaloasuntoja ehkä tulevaisuudessa asuntoa tarvitseville Hanhikiven ydinvoimalan työntekijöille. Elinvoimaisuus on monen tekijän summa ja se edellyttää Raahen seutukunnan lyhyen aikavälin elinvoimastrategian lisäksi pitkän aikavälin strategista suunnitelmaa.

https://www.kuntaliitto.fi/tilastot-ja-julkaisut/elinvoimaindikaattori

https://www.stat.fi/tup/seutunet/raahe_tyollisyys.html

https://www.stat.fi/tup/seutunet/raahe_vaesto.html

https://www.veronmaksajat.fi/globalassets/selvitykset/verotietoa89_netti.pdf

https://www.kuntaliitto.fi/tilastot-ja-julkaisut/kuntanavigaattori

https://www.raahenseutu.fi/raahe-haluaa-kamkin-omistajaksi-kajaanin-kaupungin/3408097