Runebergin päivänä törmäsin sosiaalisessa mediassa erikoisen julkaisuun, missä kysyttiin miksi Runebergin päivänä ei vietetä samalla myös Fredrika Charlotta Runebergin päivää? Hänet muistetaan ainoastaan Runebergin tortuista, vaikka hän oli myös merkittävä kirjailija, toimittaja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Silti hän on parhaiten jäänyt mieleen ainoastaan Runebergin tortuista. Postaus oli feministisen puolueen.

Onko tässä kyse tasa-arvosta? Ai on vai?

Totta kai minäkin olen naisten oikeuksien puolella siinä, missä niitä on syytäkin parantaa ja korjata. Mutta en ole mikään fanaattinen feministi. En lainkaan.

Miehet ja naiset ovat erilaisia. Miehellä ja naisella on perheessä, vanhempana ja yhteiskunnassa erilaiset roolit. Tämä siksi, että meillä kaikilla on yksilönä erilaiset vahvuudet ja heikkoudet, intressit ja inhokit. Haluat selittää sen itsellesi sitten raamatun pohjalta tai biologisen evoluution kannalta, niin nämä eroavaisuudet ovat läsnä kaikessa ja kaikkialla. Ja hyvä niin!

Minkä takia meidän edes pitäisi olla samanlaisia, jos kyvyt ihmisten ja sukupuolten välillä ovat eritasoisia? Ei huonompia tai parempi, vaan vain erilaisia ja-tasoisia. Miksi emme voisi juhlia ja arvostaa sukupuoltemme erilaisuutta sen asemesta, että pakottaisimme jokaisen ennalta määrättyyn tasa-arvomuottiin?

Suomi on yksi tasa-arvoisimmista maista. Skandinaviassa tasa-arvoa on runnottu eteen päin enemmän kuin missään muussa maailman kolkassa. Onko tämä kaunis ajatus tehnyt vain hyvää ja saanut aikaan vain hyvinvointia ja tuonut kaikkia enemmän yhteen? Hyvin monet väittää näin ja uskoo siihen. Itse näen ja koen asian toisin. Erästä kansainvälisestä tutkimuksesta on saatu kiistatonta näyttöä, että mitä enemmän miehet ja naiset yritetään laittaa samalle viivalle, että kaikilla olisi yhtäläiset mahdollisuudet kaikkeen, niin sitä isommaksi tämä kuilu syntyy miesten ja naisten välille. Tämä on yksi isoimmista sosiaaliyhteiskuntatutkimuksista mitä on koskaan tehty ja ei ketään odottanut, että tulokset olisivat tällaisia. Juuri päinvastoin mitä luultiin. Puhutaan sukupuolten välisen tasa-arvon paradoksista. (Lähteet alla)

On pelottavaa mihin suuntaan tämä äärifeminismi ja tasa-arvosta vouhkaaminen on mennyt ja mitä se on saanut todella aikaiseksi. Naisille halutaan maalata kuvaa kuinka pahoja tyranneja kaikki miehet ovat ja kuinka jokainen nainen on sorrettu uhri tässä patriarkaalisessa salajuonessa. Tämä saattaa olla totta marginaalissa, mutta iso kuva on todella erilainen.

Mitä esimerkiksi sitten, kun puheeksi tulee armeija? Miksi tasa-arvosta ei puhuta siinä yhteydessä? Miksi naisten ei tarvitse käydä armeijaa, kun miesten täytyy?

Olisiko minulta jäänyt ottamatta työ vastaan, jos työsopimuksessani lukee esimies eikä esihenkilö? No ei tietenkään! Mitä hemmetin väliä sillä oikeasti on? Miksi ajatellaan, että pelastuslaitoksen henkilökunnasta täytyy puolet olla naisia? Miksi päiväkodeissa olisi hyvä jos puolet olisi miehiä? Mitäpä jos joitain miehiä ei kiinnosta tehdä töitä päiväkodissa? Entäpä jos joidenkin naisten fysiikka ei kertakaikkiaan riitä palohenkilön työhön?

Se, että tarkoitetaan hyvää, ei takaa sitä, että saadaan aikaiseksi hyvää. Nyt kun nähdään ja on todistettu, ettei tämä vasemmiston ajama uusmarxistinen ihmiskoe toimi ollenkaan, niin eikö voitaisi koittaa jotain muuta? En usko, että kukaan oikeasti kaipaa tai haluaa maailmansotien ajan äärioikeiston luomaa maailmaa, mutta se ei tarkoita että äärivasemmisto olisi yhtään sen turvallisempi tai parempi vaihtoehto. Harvoin “ääri” -mikään on hyvä asia ja samasta syystä tasa-arvonkin ajaminen äärimmilleen vie meitä vain erilleen ja kauemmas toisistamme.

Tyhmyyden ja hulluuden määritelmä on, että toistaa samaa asiaa kerta toisensa jälkeen, odottaen aina eri lopputulosta. Nyt voisi mielestäni tämä tyhmyys ja hulluus loppua ja aika päästää muut päättämään asioista.

Jos haluat tutustua viittaamani tutkimuksen lähteisiin, niin tässä muutama:

Burke, R.J., & Mattis, M.C. (2007). Women and minorities in science, technology, engineering, and mathematics: upping the numbers. Cheltenham, UK: Edward Elgar Publishing Limited. Ceci, S. J., Ginther, D. K., Kahn, S., & Williams, W.M. (2014).

Women in Academic Science: A Changing Landscape. Psychological Science in the Public Interest, 15(3), 75-141. Ceci, S.J. & Williams, W. M. (2011).

Understanding current causes of women’s underrepresentation in science. PNAS, 108(8), 3157-3162. Ceci, S.J., Williams, W. M., & Barnett, S.M. (2009).

Women’s underrepresentation in science: Sociocultural and biological considerations. Psychological Bulletin, 135(2), 218-261. Cheryan, S., Ziegler, S. A. , Montoya, A. K., Jiang, L. (2017).

Why Are Some STEM Fields More Gender Balanced Than Others? Psychological Bulletin, 143, 1-35. Eccles, J. (1983).

Expectancies, values, and academic behaviors. In J. T. Spence (Ed.), Achievement and achievement motives: Psychological and sociological approaches (pp. 75-146). San Francisco, Ca: Free man. Eccles, J. & Jacobs, J.E. (1986).

Social forces shape math attitudes and performance. Signs, 11(2), 367-380. Ellison, G. & Swanson, A. (2010).

The gender gap in secondary school mathematics at high achievement levels. Journal of Economic Perspectives, 28, 109-128. Else-Quest, N.M., Hyde, J.S., & Linn, M.C. (2010).

Cross-national patterns of gender differences in mathematics: A meta-analysis. Psychological Bulletin, 136(1), 103–127. Gardner, A. (2016).

How important are GCSE choices when it comes to university? London, UK: Which? Retrieved from http://university.which.co.uk/advice/gcse-choicesuniversity/how-important-are-gcse-choices-when-it-comes-to-university. Guiso, L., Monte, F., Sapienza, P., & Zingales, L. (2008).

Culture, gender, and math. Science, 320(5880), 1164–1165. Gunderson, E.A., Ramirez, G., Levine, S.C., & Beilock, S.L. (2012).

The role of parents and teachers in the development of gender-related math attitudes. Sex Roles, 66, 153-166. Hyde, J.S., & Mertz, J.E. (2009).

Gender, culture, and mathematics performance. Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America, 106(22), 8801–8807. Gender Equality Paradox – 18 Imai, K, Keele, L., & Tingley, D. (2010).

A general approach to causal mediation analysis. Psychological Methods, 15, 309-334. Imai, K., Keele, L., &Yamamoto, T. (2010).

Identification, Inference and Sensitivity Analysis for Causal Mediation Effects. Statistical Science, 25(1), 51-71. Lippa, R.A., Collaer, M.L, & Peters, M. (2010).

Sex Differences in Mental Rotation and Line Angle Judgments Are Positively Associated with Gender Equality and Economic Development Across 53 Nations. Archives of Sexual Behavior, 39(4), 990-997. National Science Foundation , 2017.

Women, Minorities, and Persons with Disabilities in Science and Engineering: 2017.

Special Report NSF 17-310. Arlington, VA: National Center for Science and Engineering Statistics. OECD (2016a).

PISA 2015 Results (Volume 1). Paris: OECD Publications. OECD (2016b).

PISA 2015 Assessment and Analytical Framework. Paris: OECD Publications. Pittau, M. G., Zelli, R., & Gelman, A. (2010).

Economic disparities and life satisfaction in European regions. Social Indicators Research, 96(2), 339-361. Reilly, D. (2012).

Gender, culture, and sex-typed cognitive abilities. PLoS ONE, 7, e39904. Schmitt, D.P. (2015). The evolution of culturally-variable sex differences. Men and women are not always different, but when they are…It appears not to result from patriarchy or sex role socialization. In T.K. Shackelford & R.D. Hansen (Eds), The evolution of sexuality (221-256). London: Springer. Stoet, G. & D. C. Geary. (2015).

Sex differences in academic achievement are not related to political, economic, or social equality. Intelligence, 48, 137-151. Su, R. & Rounds, J. (2016).

All STEM Fields Are Not Created Equal: People and Things Interests Explain Gender Disparities across STEM Fields. Frontiers in Psychology, 6 (189), 1-20. Universities and Colleges Admissions Service (UCAS)(2015).

Tips on choosing A Level subjects. Retrieved from https://www.ucas.com/sites/default/files/tips_on_choosing_a_levels_march_2015_0.pdf United Nations Development Programme (2016).

Human Development Report 2016.

New York, NY: Palgrave Macmillan. Wang, M. & Degol, J. (2013).

Motivational pathways to STEM career choices: Using expectancy-value perspective to understand individual and gender differences in STEM Gender Equality Paradox – 19 fields. Developmental Review, 33, 304-340. Wang, M., Eccles, J.S., & Kenny, S. (2013).

Not Lack of Ability but More Choice : Individual and Gender Differences in Choice of Careers in Science, Technology, Engineering, and Mathematics. Psychological Science, 24(5), 770-775. Williams, W.M. & Ceci, S.J. (2015).

National hiring experiments reveal 2:1 faculty preference for women on STEM tenure track. Proceedings of the National Academy of Sciences, 112(17), 5360-5365. World Economic Forum (2015).

The Global Gender Gap Report 2015. Geneva, Switzerland: World Economic Forum.