Viime viikkoina on kuulunut muutamia puheenvuoroja, joissa Perussuomalaisia on syytetty katujengiongelmasta. Nämä puheet ovat outoja ja todellisuudesta irrallisia. Perussuomalaisethan on yli 10 vuotta varoitellut tämän kehityksen rantautumisesta Suomeen. Perussuomalaiset ovat tarjonneet useita erilaisia ratkaisuehdotuksia, miten kehityskulkua saataisiin käännettyä, mutta ehdotukset eivät ole koskaan kelvanneet muille puolueille. Olemme varoittaneet, ettei mikään määrä rahaa kotouttamiseen riitä. Samaa on yritetty muualla ja epäonnistuttu. Silti tänä vuonnakin valtio ja kunnat kautta maan syytävät budjeteissaan lisärahoitusta maahanmuuton aiheuttamiin haasteisiin. Vaikka rahaa annetaan todella avokätisesti, todellisia tuloksia ei kuitenkaan mitata juurikaan, kuten kävi ilmi, kun kysyin Vantaalla asiaa virkamiehiltä talousarvion käsittelyn yhteydessä.

On silti huomattava, että pitkäaikainen trendi väkivaltarikoksissa on laskussa. Tyypillisesti Suomessa väkivalta on ollut sitä, että Pera lyö kännissä Jaskaa puukolla jonkun juoppokämpässä, kun tuli riitaa. Normaalia elämää viettävät suomalaiset eivät yleensä ole joutuneet katu- tai jengiväkivallan kohteeksi. Nyt kuitenkin tilanne on muuttumassa. Kuka tahansa voi yllättäen joutua kadulla ryöstön uhriksi. Tampereella poliisi varoitteli liikkumasta yksin ilta-aikaan ulkona. Vantaan Sanomat kertoi marraskuussa, että poliisi kuvailee ryöstörikosten määrän lisääntyneen erityisesti Vantaalla huomattavasti 2022. Vuoteen 2021 verrattuna määrä on kaksinkertaistunut. Valtaosassa tapauksista epäiltynä on vähintään yksi alaikäinen. Osuus alaikäisistä tekijöinä on merkittävä, ja rikoksia tehdään erityisesti juna- ja bussiasemien läheisyydessä sekä kauppakeskusten ympäristöissä.

Katujengit sekä jengiin kuulumattomat tavalliset nuoret puhuvat jengiytymisestä “roadman” -ilmiönä ja -tyylinä. BuenoTalk -ohjelma haastatteli pari kuukautta sitten nuorisotyöntekijä Mertsi Tammista, joka on syntynyt Göteborgissa Ruotsissa. Hän näki tilanteen alkamisen ja kehittymisen siellä 15 vuotta sitten. Ensin jengiytyminen oli löyhää kaveriporukkaa, ketkä ryhmiytyivät asuinalueidensa mukaan. Jengit nimettiin usein postinumeron perusteella. Aluksi jengien väliset yhteydenotot olivat lähinnä painimista, mutta piakkoin porukka alkoi käyttäytymään väkivaltaisemmin. Aseet tulivat mukaan. Toista ihmistä haluttiin oikeasti satuttaa. Heikkoutta ei suvaittu, kovaa mainetta piti ylläpitää.

Mertsin mukaan Suomen tilanne on tällä hetkellä samantapainen kuin 15 vuotta sitten Ruotsissa. Katujengit kehittyvät kohti vakavaa järjestäytynyttä rikollisuutta, ja löyhähköt kaverijengit luisuvat kohti katujengejä, joilla on nimet ja johtohahmot. Jengikulttuuria ihaillaan ja rikoksia tehdään. Roadman-tyyliin kuuluu erityisesti vaatetus, ulkonäkö ja puhetapa. Vaatteet ovat useimmiten erittäin kalliita merkkituotteita, joihin suurimmalla osalla nuorista ei ole varaa, ja tämä johdattaa nuoret rikollisuuden tielle, mm. tavaroiden varastamiseen ja ryöstämiseen sekä huumeiden myymiseen. Helsinkiläiset nuoret kertovat, että roadman-ilmiö on selkeästi yleistymässä.

Milan Jaffin tapauksessa syyttäjänä toiminut Perttu Könönen kertoi MTV:n haastattelussa reilu puoli vuotta sitten, miten katujengit toimivat erityisesti somen ja musiikin kautta lietsoen toisiaan kohtaan väkivaltaa ja vihaa. Väkivaltaa ihannoidaan avoimesti ja pk-seudulla toimivat jengiläiset ovat suoraan sanoneet, että haluavat tuoda Ruotsin jengikulttuurin Suomeen. Syyttäjä peräänkuulutti parempia resursseja sekä erityisesti lainsäätäjiltä tarvittavia toimenpiteitä, ja piti lieviä rangaistuksia ongelmallisina, koska se antaa viestin, että väkivaltaa voi jatkaa, eikä lievä rangaistus tunnu missään.

Ivan Puopolo haastatteli lokakuussa poliisijärjestöjen liiton puheenjohtajaa Jonne Rinnettä. Hän ihmetteli suuresti – lähes suutahti – miksi katujengi-ilmiöstä ei aiemmin puhuttu, ja ilmiötä on hyssytelty, eikä poliisin varoituksia kuunneltu vielä aiempana vuonnakaan. Järjestäytyneitä katujengejä on tunnistettu ympäri Suomea 11, joissa on n. 200 varsinaista jäsentä. Ympärillä pyörivää löyhempää porukkaa on enemmän. Suomessa “perinteisessä” järjestäytyneessä jengirikollisuudessa on aiemmin mennyt vuosikausia päästä ulkokehältä jengin ytimeen, mutta nykyisissä katujengeissä organisoituminen on löyhempää, ja ulkokehältä voi päästä jengin ytimeen yhdessä viikonlopussa.

Katujengit yleensä tunnustautuvat tietyllä vaatteella tai vaatteiden värillä. Tanskassa ja Ruotsissa katujengikehitys tapahtui jo aiemmin, ja näiden maiden poliisit ovat varoitelleet Suomen poliiseja jo pitkään tästä kehityskulusta ja ilmiöstä. Ruotsissa nuorimmat jengiläiset ovat 10-vuotiaita, ja he itse sanovat haastatteluissa, etteivät he odota elävänsä 20-vuotiaiksi. Vankilaan mennään väkivaltarikoksesta muutamaksi kuukaudeksi mielellään, jotta saa kovan jätkän maineen. Tuomion lusiminen koetaan hierarkiassa nousemisena, ja piakkoin on taas kadulla vapaana. Ruotsissa rangaistusasteikkoa onkin huomattavasti kovennettu. Esimerkiksi jos julkisella paikalla kantaa asetta ilman hyväksyttävää syytä, tuomiot ovat nyt kovempia.

Jonne Rinne varoitti, jos kehityskulkuun ei puututa, muodostuu rinnakkaisyhteiskuntia, minne lainsäädäntö ei ulotu. Ruotsissa tällaisia alueita on ollut 68. Joitain vuosia sitten poliisi alkoi partioimaan näkyvästi noilla alueilla. Ensin tätä pidettiin huonona, väitettiin mm. asuntojen arvon laskevan, mutta asukkaat huomasivat myös partioinnin hyvät puolet ja joidenkin asuinalueiden tilanne on hiljalleen parantunut. Ruotsissa katujengirikolliset ovat myös saaneet toiminnallaan melko runsaasti rahaa ja siirtyneet asumaan paremmille asuinalueille, jolloin myös ampumiset ja muut jengien väliset välienselvittelyt ovat siirtyneet noille alueille. Sivullisia on menehtynyt välikohtauksissa.

Tanskassa ja Ruotsissa uusia poliiseja koulutetaan ja palkataan merkittäviä määriä lisää ja poliisivoimien kokoa kasvatetaan. Jonne Rinne varoitteli Suomen alhaisten poliisiresurssien olevan tosi huolestuttavat, koska kaikkia rikoksia ei ehditä tutkia. Poliisivoimien määrää tulee nostaa muiden pohjoismaiden tasolle. Mutta poliisin resurssien lisääminen ei ole ainoa ratkaisu, vaan kaikki viranomaiset täytyy saada mukaan työhön sekä katujengi-ilmiö tulee myöntää avoimesti. Rinteen viesti oli, että yhteiskunnan tulisi suhtautua vakavasti kaikkeen rikollisuuteen. Hän kuulutti maahanmuuttajien omaa tahtoa integroitua Suomeen, ja huomautti, että kotouttaminen on selkeästi epäonnistunut.

Haluatko, että Suomi jatkaa yhä samaa rataa, toistaen muiden virheitä? Keväällä päätetään myös tästäkin. Perussuomalaisten linja on selkeä: Parempaa maahanmuuttoa, kovemmat rangaistukset rikoksista ja vakaviin rikoksiin syyllistyneet maahanmuuttajat palautetaan.