Kesä 2013 oli monelle Perussuomalaisten Nuorten aktiiville ikimuistoinen. Lämpöä riitti ja kauniina kesäpäivinä oli ilo kerätä allekirjoituksia ”Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla” –kansalaisaloitteeseen. Vaikka media pysyi melko hiljaa kansalaisaloitteen olemassaolosta, kansalaisaloite.fi –palvelussa tukensa asialle antoi 32 552 henkilöä. Hurjat 29 606 kannatuspaperia kerättiin perinteisellä jalkatyöllä ja lukuisat vapaaehtoiset niin Vapaa Kielivalinta ry:stä, Suomalaisuuden Liitto ry:stä kuin Perussuomalaiset Nuoret ry:stä osallistuivat urakkaan. Kansalaisaloitteessa oli nimensä puolesta mukana myös Kokoomuksen Nuorten Liitto. Yhteensä 62 158 allekirjoitusta sisältänyt aloite toimitettiin eduskuntaan 24.4.2014.

Eduskuntakauden lähentyessä loppuaan heräsi monella huoli – aikooko sivistysvaliokunta käsitellä aloitetta ensinkään, vai haudataanko se kaikessa hiljaisuudessa paperikasan alle, jolloin aloite olisi rauennut eduskunnan vaihduttua? Perussuomalaisten Kike Elomaa piti äänekkäimpänä huolta siitä, että aloite saisi arvoisensa käsittelyn. Lopulta valiokunta käsitteli asian ja päätyi, ettei aloitetta kannateta. Perussuomalaiset jättivät asiaan vastalauseen, joka ainoana seikkana mahdollisti sen, että asia tuotiin käsittelyyn isoon saliin. Vaikka istuvista kansanedustajista yli puolet olivat vaalien 2011 alla vaalikoneissa kertonut kannattavansa pakkoruotsin poistamista, kääntyi takki jopa vannoutuneimmilla edustajilla, kuten Jaana Pelkosella (kok). Äänin 134 – 48 kansalaisaloite hylättiin.

Viimeisimmän hyvin laajan mielipidetutkimuksen mukaan 75% suomalaisista kannattaa kieliopintojen valinnanvapautta. Samassa tutkimuksessa 69% vastaajista totesi, että ruotsin kielen ja kulttuurin katoaminen Suomesta olisi vahinko. Suomalaiset ymmärtävät siis hyvin sen, että kieliopintojen valinnanvapaus ei tarkoita toisen kansalliskielemme kieltämistä tai hävittämistä, jota pakkoruotsia kannattava puoli välillä käyttää perusteluinaan. Perussuomalaiset Nuoret kannattaa ruotsin kielen aseman muuttamista vähemmistökieleksi, jolloin suomi olisi ainoa kansalliskieli. Vähemmistökieli -statuksen turvin äidinkielenään ruotsia puhuvat säilyttäisivät oikeutensa saada julkiset palvelut ruotsiksi niissä kunnissa, jotka niitä haluavat tarjota.

Elinkeinoelämän Keskusliitto otti kesäkuussa 2010 ja jälleen elokuussa 2013 kantaa kieliopintojen valinnanvapauden puolesta. EK:n asiantuntija Satu Ågren perustelee pakkoruotsista luopumista paremmilla oppimistuloksilla, kun motivoituneet opiskelijat valitsevat ruotsin kielen, sekä kieliosaamisen monipuolistumisella. Hänen mukaansa tulevaisuudessa etenkin venäjän, portugalin, kiinan ja espanjan taitaminen on korostuneen tärkeää ulkomaankaupalle. Samoja perusteluja myös Perussuomalaiset ovat käyttäneet muiden perustelujen ohella ajaessaan kieliopintojen valinnanvapautta.

Vaikka viime vuosina Suomen vienti Ruotsiin on ollut kasvussa, monet yritykset käyttävät yrityskielenään englantia. Monet yritykset eivät vie tavaraa vain Ruotsiin, vaan myös muualle. Aalto-yliopistossa 2011 julkaistu diplomityö ”Language Strategies in Finnish Small and Medium-sized Enterprises” osoittaa, että monet yritykset kokevat tärkeänä sen, että kaupankäynti tapahtuu kohdemaan omalla kielellä, sillä usein kaupanteko on tuolloin sujuvampaa, ostajan luottamus kasvaa ja muut esteet ja byrokratia on vähäisempää. Tämä vahvistaa Perussuomalaistenkin ajamaa käsitystä, että monipuolinen kielitaito on tulevaisuudessa erittäin tärkeää. Viime vuosina lukion ylioppilaskirjoituksissa kuitenkin kaikkien muiden kielien paitsi englannin kirjoitusmäärät ovat pudonneet.

Perussuomalaiset sekä Perussuomalaiset Nuoret katsovat kielikysymyksessä tulevaisuuteen, työllistymiseen ja yritysten tarpeisiin. Pakkoruotsi syntyi poliittisen lehmäkaupan tuloksena 1968 ja näemme, että on vihdoin aika siirtyä tässä kysymyksessä 2000-luvulle. Globalisaatio on kiihtyvää ja nurkkakuntainen EU-alueen tuijottaminen voi olla este kansainvälistymiselle. Seuraavalla hallituskaudella tulemme varmasti jatkamaan asian ajamista. Äänestä ehdokasta, kuka varmasti pitää lupauksensa kieliopintojen valinnanvapaudesta!

—-

Kirjoitus on julkaistu Rahvas -aikakausilehdessä 8.4.2015. Rahvas on Perussuomalaisten Nuorten julkaisema kansalliskonservatiivinen aikakausilehti, jota julkaistaan n. 3-4 kertaa vuodessa ja jota voi tilata hintaan 19€ / neljä numeroa.