Vaalien lähestyessä julkinen keskustelu politiikasta kiihtyy ja yksi puhutuimmista teemoista on energiapolitiikka. Joillain puolueilla on asiasta suuriakin intohimoja, joko aatteidensa tai eturyhmiensä vuoksi. Harvat yrittävät tuoda keskusteluun kiihkotonta näkökantaa.

Kivihiilen edullinen hinta on ollut viime vuosien näkyvimpiä muutoksia, eikä sen verotus ole hirveän ankaraa verrattuna sen saastuttavuuteen. Kivihiiltä ei Suomesta saa, toisin kuin turvetta, jota tällä hetkellä maassamme kulutetaan vähemmän, kuin mitä suomme sitä tuottaa. Turpeen verotusta on myös nostettu hiljalleen. Puuhake valtaa alaa, ja potentiaalia tämän käyttöön löytyy varmasti turpeen ohella jatkossa runsaasti. Verotuksella ja investointituilla tulisi huolehtia, että kattiloissa palaa ensisijaisesti suomalaista puuhaketta ja turvetta, eikä kivihiiltä.

Vesivoimaa tuskin rakennetaan lisää jokiemme pienehköjen virtaamien vuoksi. Olemassaolevia vesivoimaloita kannattaa uudistaa, jolloin uuden teknologian ansiosta sähköntuotanto niissä kasvaa ja kalatiet voidaan huomioida. Vesivoima on säätövoimana kohtalaisen hyvä ja toimii usein paukkupakkasillakin. Toisin on tuulivoiman laita, sillä Suomessa ei liian usein optimaalisia tuuliolosuhteita tuulivoimaloille ole. Tuulivoimayhtiöt saavat kymmenien miljoonien yritystukien lisäksi takuuhintaa veronmaksajien rahoista n. sata miljoonaa euroa vuodessa, tuet vain nousevat jatkuvasti ja ne valuvat ulkomaisten sijoitusyhtiöiden taskuihin. Tuulivoimalat eivät ole pitkäikäisiä ja ne aiheuttavat ympäristöhaittoja.

Pitkälle tulevaisuuteen tähyilemällä voi herätellä toivoja fuusioenergiasta tai toriumilla toimivasta fissioreaktorista. Lyhyemmällä tähtäimellä aurinkopaneelit ja akustot kehittynevät sen verran kuluttajaystävällisiksi, että niitä viritellään useimmin myös vakituisiin asuntoihin. Näköpiirissä on, että talvikuukautemmekaan eivät ole aurinkopaneeleille ylitsepääsemätön ongelma.

Kuumin peruna on ydinvoima. Ydinvoiman merkittävimmät turvallisuusuhat ovat erilaiset luonnonkatastrofit, vanhentunut tekniikka yhdistettynä välinpitämättömyyteen tai terrorismi. Toistaiseksi mitään näistä Suomessa ei ole. Niinpä kuluttuja kotonaan tai tehtaanjohtaja tehtaansa kupeessa useimmiten toivoo atomin halkeavan hieman useammin. Suomen tulisi kehittyä yhä energiaomavaraisempaan suuntaan ja voisipa energiavienti lähialueillemme olla hyvää liiketoimintaa parantamaan vaihtotasettamme.