IL:n pääkirjoituksessa ottaa kantaa keskustan ripeästi kasvaneeseen kannatuksen alamäkeen toimittaja Kreeta Karvala. Hän sanoo keskustan perinteisesti korostavan olevansa koko Suomen asialla ja painottaen alkiolaisittain sosiaalista oikeudenmukaisuutta sekä edistystä. Nykyisessä some-maailmassa ei Karvalan mukaan kuitenkaan puolueen linja ja ääni ole erottuneet viestinnästään johtuen. 

Olen toista mieltä osittain keskustan kannatuksen alamäestä. Nimittäin kovin epäselväksi on myös muodostunut keskustan ajama eu-politiikka maatalouspolitiikassa sekä mikä tärkeintä Suomen oman sosiaalipolitiikan kannalta olisi keskustan pääministerikaudella tullut ajaa selvemmin Suomen etua. Nyt on tulossa maatalouden harjoittajille leikkauksia tukiin ja samalla myös maamme jäsenmaksuosuuden kerrotaan kasvavan oleellisesti brexitistä huolimatta tai oikeastaan siitä syystä. Tätä politiikkaa ei vain voi hyvällä tahdollakaan ymmärtää, koska Suomikin on joutunut maksamaan jo UK:n jäsenmaksuosuutta ja maan erotessa joutuisi maksamaan eu:lle vielä nykyistä enemmän. 

Yksi merkittävä syy keskustan kannattajakunnassa saattaa olla kannatuksen laskuun se, kun keskusta kuuluu näköjään jatkossakin EU-parlamentissa Renew Europe ryhmään (ex-ALDE ryhmä), joka ajaa syvenevää integraatiota eli nettomaksajamaiden maksuosuuksien kasvattamista nettosaajamaiden hyväksi. Tämä ei voi tarkoittaa Suomen taloudelle nettomaksajamaana mitään muuta kuin köyhdyttää pieni- ja keskituloisten elintasoa. Miten niin Renew Europe-ryhmä on integraatiota laajentamaan pyrkivä? ALDE on ollut ja nyt uudella nimellä kulkeva ryhmä ajaa samaa ja ehkäpä vielä kiihkeämmin syvempää integraatiota Ranskan presidentti Macronin puolueen tullessa ryhmän kuvioihin mukaan. Macron jos joku valtion päämies on ollut ajamassa yhteisiä velkojen maksajia ja EU:hun valtionvarainministeriötä erillistä eu-verotusta varten. Tähän kaikkeen on siis keskustakin ryhmään kuulumalla valmis osallistumaan.

Ei ihme, että keskustan kannatus polkee alamäkeen ja saattaapa syventyä viimeisimmästäkin mittaustuloksesta edelleen sinne pienten puolueiden kelkkaan.
Mitä tapahtuu keskustan puheenjohtajan vaihdoksen jälkeen syyskuussa? Se jää nähtäväksi. Toimittaja Karvalan ennustuksen mukaan, jos kaikki menee keskustan pelikirjan mukaan, niin silloin puolue kykenee lähikuukausina maksimoimaan jännittävän tasaisen puheenjohtajakisan ja kiillottamaan samalla myös keskustan ryvettynyttä julkisuuskuvaa. Uskokoon ken tahtoo. Kova pitää olla uskomus noin tapahtuvan, kun katsoo ketkä tällä haavaa ovat ehdolla puheenjohtajaksi.