Muistini mukaan RKP:n puheenjohtaja Henriksson painotti ennen varsinaisia hallitustunnusteluja ilmastontuutokseen liittyvien toimien vaativan ehdottomasti keskittyvän vuoteen 2035 kuten Rinteen / Marinin hallitusohjelmassa on edellytetty.

No ja jatkoa näyttää seuraavan RKP:n toimesta tuohon ”ehdottomaan oikeana vuotena” pidettävään määtäaikaan (ei ole tieteellisesti perusteltu määräaika), sillä ex-ministerinä toiminut Carl Haglund eläkevakuutusyhtiö Veritaksen toimitusjohtajana ja Elinkeinoelämän valtuuskunta Evan puheenjohtajana lyö näköjään lisää löylyä kiukaalle IL:ssä kirjoitetun artikkelin ”Lämmittää hetken, sitten tulee hyvin kylmä” mukaan. Haglund jopa varoittaa meitä kansalaisia työpaikkojen tuhoutumisesta, jos ilmastotoimia jarrutetaan.

Varoitukset on tietenkin kohdistettu ensi sijaisesti median välityksin kokoomuksen Orpolle hallitusneuvotteluihin tarkoituksena kohdistaa painostustoimia ennen kaikkea perussuomalaisiin neuvottelijoihin, jotka ovat vaatimassa ilmastotoimien järkiperäistämistä, eikä kohdistamalla toimia kansalaisten vahingoksi aikaisemmin kuin muissa eu-jäsenmaissa.

Haglundin sekä ilmastotoimien kiristämissuunnitelman (2035) hyväksyvien puolueiden (muut paitsi PS) mukaan Suomi edelläkävijänä ilmastotoimissa hyötyy sijoittajien tullessa maahamme ja luovan näin uusia työpaikkoja.  

Sijoittajien tuleminen maahamme ei voi olla kiinni ilmastotoimista muuta EU:ta nopeampitoimisena. Yritykset voivat tulla maahan sijoittajina paljon enemmän muista poliittista toimista johtuen kuin asettamalla vuoteen 2035 ilmastotoimien edelläkävijän rooli. Näitä poliittisesti tehtäviä toimia on esimerkiksi; yritysverotus kokonaisuutena, palkkaverotus ja sitten sijoittajiin kohdistuva verotus tärkeimpänä eli kuinkaa hyvät sijoittamisedellytykset maamme päättäjät suovat heille antaa. Ei ilmastotoimilla itsessään ole käytännön merkitystä, sillä sijoittaja sekä yritykset itse päättävät minkätyyppistä yritystoimintaa harjoittavat. Ihan riippumatta jostain epäkuranttisesti asetetusta vuosiluvusta, jolle ei ole tieteellistä pohjaa.

On suoranaista kansalaisten hyväksikäyttöä ja sumuttamista velloa jossakin muuta EU:ta tiukemmissa vuosiluvussa ilmastotoimien kohdalla. Rinteen / Marinin hallituksista lukien on suomalaisten elintasoa kiristetty ilmastoon liittyvinä toimina tehdyillä päätöksillä, eikä suinkaan sijoittajakunnan näkövinkkelistä, kun muiden jäsenmaiden kansalaiset ovat saaneet tuosta tavallaan etuaseman taloudellisesti katsottuna, kun kaiken lisänä suomalaiset veronmaksajat on Marinin hallituksen päätöksin (toki kokoomuksen tukemana) pakotettu osallistumaan vielä yhteisvelan kautta muiden jäsenmaiden ilmastotoimien rahoittamiseen.

Käsitykseni mukaan ilmastotoiminnassa ei ole järjenhäivää eikä tasapuolisesta kohtelusta EU:ssa. EU:ssa ei noudateta perussopimuksessa sovittua yhteisvelan kieltoa, ei oikein muitakaan kieltoa koskevaa toimintaa, kuten kansalliseen sosiaaliturvaan sekä metsäomaisuuteen liittyviä toimia.