Yrittämisen ja työnteon on oltava kannattavaa ja kannustavaa
Yritykset ja erityisesti lukuisat pienyritykset muodostavat maamme talouden selkärangan. Lainsäädännössä niiden toimintaedellytykset ovat kuitenkin jääneet valitettavan vähälle huomiolle. Veronkorotukset ja julkisen sektorin paisuttaminen ovat hallinneet viime vuosien talouspolitiikkaa. Suomi onkin vakavissa vaikeuksissa vientikilpailukyvyn ja työllisyyden romahdettua.
Yli viidesosa teollisuuden työpaikoista on kadonnut jo vuosia kestäneen laman aikana. Työvoimapulan sijasta Suomessa on työpula. Yksityiselle sektorille on luotava sellaiset toimintaedellytykset, että mahdollisimman moni suomalainen voi yrittää ja tehdä tuottavaa työtä.
Merkittäviä syitä yritystemme ja vientiteollisuutemme jyrkkään alamäkeen ovat julkisen sektorin kulurakenne ja byrokratia. Lukuisat luvat ja maksut vaikeuttavat nykyisin erityisesti pienimpien yritysten toimintaa. Suoran rahanmenon lisäksi byrokratia aiheuttaa yrittäjille ylimääräistä paperityötä, jolloin suurimpia kärsijöitä ovat yksin ammattiaan harjoittavat yrittäjät.
Kireä verotus ja veronluonteiset työn sivukulut nostavat palkkakustannukset korkeiksi siitä huolimatta, että palkansaajien ostovoima jää matalaksi. Tämä näkyy yritysten lopettamisina ja työpaikkojen katoamisena. Häviäjiä ovat sekä yrittäjät että palkansaajat.
Julkisen talouden tasapainottamiseksi ja veroasteen keventämiseksi uuden eduskunnan on muun muassa karsittava kuntien lakisääteisiä tehtäviä. Julkisella sektorilla on otettava käyttöön tuottavuutta parantavaa uutta teknologiaa yhä enenevissä määrin. Julkisen sektorin työajat ja lomaedut on saatettava yksityissektorin kanssa samalle viivalle.
Työllistäminen ja työnteko on tehtävä nykyistä helpommaksi ja kannattavammaksi. Työn verotusta on kevennettävä ja työnteon sivukuluja pienennettävä varsinkin alemmissa tuloluokissa. Myös arvonlisäveroa on syytä laskea, nostettava arvonlisäverohuojennuksen rajoja ja annettava pienille yrityksille mahdollisuus sen maksuperusteiseen tilitykseen. Tällöin pienituloisten kuluttajien ostovoima saadaan paranemaan ja yritystoiminnan pyörät pyörimään.
Yrittäjien sosiaaliturvajärjestelmää on kehitettävä erityisesti yrittäjän perheenjäsenten osalta. Myös Kelan sairauspäivärahan omavastuuaikaa on lyhennettävä. Siirtymää palkansaajan, yrittäjän ja osa-aikaisen yrittäjän roolien välillä tulee helpottaa lainsäädäntöä ja viranomaisten ohjeistuksia selkeyttämällä.
Jotta kansainväliset ja vientivetoiset yrityksemme saavat enemmän kielitaitoisia tulevaisuuden tekijöitä, opiskelijoille on annettava mahdollisuus vapaaseen kielivalintaan. Samaan aikaan meidän on huolehdittava korkeatasoisesta osaamisesta ja koulutuksesta. Matemaattisten aineiden, tekniikan ja talouden osaamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota kaikissa oppilaitoksissa peruskouluista yliopistoihin ja korkeakouluihin.
Pitkäjänteisiä piensijoittajia tulee kannustaa, jotta työpaikat pysyvät Suomessa. Pitkäaikaisten kotimaisten osakesijoitusten verotuksen tulisi olla huomattavasti nykyistä kevyempää sekä osinkojen että myyntivoittojen osalta. Säätiöiden ja rahastojen saattaminen osinkoverotuksen piiriin mahdollistaisi olennaisesti nykyistä kevyemmän yksityishenkilöiden osinkoverotuksen.
Viron matala veroaste ja kevyt byrokratia houkuttelevat yhä enemmän suomalaisia yrityksiä. Viron voitonjakoon perustuva yritysverotus kannustaa investoimaan ja luomaan yksityisen sektorin työpaikkoja. Sama malli voidaan ottaa käyttöön Suomessakin. Tällöin yritysvuoto Viroon todennäköisesti vähenee tai jopa loppuu kokonaan.
Uskallus tehdä investointeja paranee, kun lainsäädännöstä tehdään aiempaa pitkäjänteisempää ja ennustettavampaa. Yritykset tulee asettaa verotuksellisesti samalle viivalle yhtiömuodosta riippumatta. Verotusta voidaan yksinkertaistaa veropohjaa laajentamalla ja verovähennyksiä karsimalla sekä toisaalta yleistä veroastetta alentamalla. Näin vähennetään verotuksen edellyttämiä hallintokuluja sekä tehdään järjestelmästä läpinäkyvämpi, tasapuolisempi ja yrittäjäystävällisempi. Työllistäminen helpottuu ja työnteko tulee kannattavammaksi kaikissa tuloluokissa, mistä hyötyy jokainen suomalainen vauvasta vaariin.
Tekstin aiheet:
Kun kerran suuryritykset heittävät omalta osaltaan kärrynpyöriä kohden enenevää työttömyyttä ja sen myötä epävakautta työllisyysasteeseen,niin painopisteet on mitä suurimmassa määrin kohdistettava pienyrityksiin/yksityisyrittämiseen kuin niiden toimintaedellytyksiin jotka voivat palkata kuin ylläpitää työllisyysastetta – positiivisella tasolla.
Suuria fuusioita kuin yhdistymisiä jopa ulkomaalaisittain ei ole kaikessa tuottanut sitä tulosta mitä niiltä odotetaan kun verrataan – kotimaisiin ”sisäänvetoihin” + työn jatkuvuuteen.
Timo Soini on tämän hienolla tavalla tuonut esille että jaksanut korostaa eri otteissaan myös kohden kotimaisuuden positiivistä suhdetta työllisyyteen + tulolähteisiin Suomeen.
Sama pätee yrityksen verotukseen/osinkoihin että milloin verotetaan – vasta kun se todella tuottaa – unohtamatta sen kautta työntekijää/-jöitä jotka sen mahdollistavan … tuotot voittoineen.
Ei AY;kaan saa olla yrittäjälle vihollinen,etenkin kun puhutaan eri sos.turva asioista kuin eri vastuineen työllistävänä tekijänä.
Tiettyjä bunkkereita pitää tarkastella yhteisvoimin ja helpottaa ”karsinoimista” että etsiä uusia menetelmiä työelämänkin uudistamiseksi – puolin ja toisin.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti