Sote-valmistelun virheistä on otettava opiksi
Pitkään valmisteltua sote-lakia ryhdyttiin muuttamaan paniikinomaisesti perustuslakivaliokunnan tyrmättyä lakiluonnoksen 19.2. Myöskään kiireellä sorvattu uusi lakiesitys ei täyttänyt perustuslain vaatimuksia. Tällainen sähläys ei saa toistua lainsäädäntötyössä. Asiantuntijoiden kuuleminen ja lain vaikutusten arviointi täytyy jatkossa tehdä hyvissä ajoin ennen poliittisten suuntaviivojen vetämistä.
Sote-ratkaisusta ei pidä muodostaa tulonsiirtoautomaattia, joka nostaa veroastetta palvelunsa keskimääräistä tehokkaammin hoitaneissa kunnissa. Sitä vastoin uudistuksen keskiöön on nostettava tehokkaaseen palvelutuotantoon kannustaminen ja uusien menetelmien kustannustehokas hyödyntäminen.
Korkeatasoista terveysteknologiaa kehittävät yritykset luovat mahdollisuuksia henkilökohtaisesti räätälöityyn ja sairauksien varhaiseen havainnointiin perustuvaan palvelutarjontaan. Tietojärjestelmien yhtenäistäminen yli kuntarajojen tuo kustannussäästöjä ja parantaa potilasturvallisuutta. Asiakkaiden valinnanmahdollisuutta voidaan lisätä esimerkiksi palvelusetelien käyttöä laajentamalla.
Myös ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon on kiinnitettävä nykyistä laajempaa huomiota. Ylöjärvellä jo kauan toiminut matalan kynnyksen terveyskioski on vähentänyt kustannustehokkaalla tavalla terveyskeskuskäyntien määrää ja parantanut asiakkaiden elämänlaatua. Tänä vuonna ovensa avanneessa perhekioskissa tuetaan ja neuvotaan perheitä niiden arkisissa ongelmissa. Näistä paikallisesti kehitetyistä innovaatioista voidaan ottaa oppia koko Suomessa. Toimivan palvelutarjonnan peruspilari on ruohonjuuritason tarpeisiin vastaaminen, ei hallintohimmelien rakentelu.
Tekstin aiheet:
Oliskohan todella syytä vielä kerran repiä auki koko SoTe-paketti? Ihan vaan sen vuoksi, että meillä on jo olemassa yksi, valtakunnallinen organisaatio jonka toiminta sivuaa nyt suunniteltuja toimintoja, KELA.
Kelastahan voi olla mitä mieltä tahansa, mutta se on kuitenkin olemassa ja ilmeisesti jääkin? Jääkö se jatkossakin soheltamaan samoille apajille näiden 19-leveän hartian kanssa, vai mikä on sen rooli? Säilyykö käytäntö, että esim. ”hartiat” päättää toimintojen keskittämisestä, mutta Kela hoitaa ambulanssi ja muut lisääntyvät matkakorvaukset?
Eihän tämä nykykäytäntö voi näin jatkua. Eli pärjätäänkö väliportaassa hieman kapeimmilla hartioilla ja pienemmillä palkoilla, keskittämällä kokonaisuuden hallinta tosi, tosi leveille hartioille? Vaikka siinä sitten monen kuntasatraapin ansioluettelo hieman lyhenisikin.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Eräs erittäin huolestuttava piirre mikä soteajatteluun on liitetty on se, että hoitajia voitaisiin siirtää maakunnan sisällä paikasta toiseen aina sinne missä työvoimaa tarvittaisiin. Sinänsä ymmärrettävä ajatus MUTTA Miten hoitajat pääsevät eri paikkoihin töihin? Jos ollaan aivan rehellisiä niin ainoa keino matkojen taittamiseen on oma auto. Ongelma vaan on, että kaikilla ei ole ajokorttiakaan. On aivan turha alkaa selittämään että bussilla pääsee joka paikkaan kun ei pääse. Toinen ongelma tulee niille hoitajille, joilla on lapsia. Ensin ollaan iltavuorossa, haetaan lapset päiväkodista ja aamulla pitäisi olla paikassa x valmiina uusiin haasteisiin. Millä tämä hoitaja ehtii viemään lapsensa aamulla hoitoon.- No tietenkin vähentämällä yöunien määrää niin itseltään kuin lapseltaan. Sitten ongelmaan raha. Kuinka monella on varaa laittaa kaikki rahansa autoon ja bensaan vain sen takia että pääsee suhailemaan pitkin maakuntaa töihin. Muistetaan vielä kilometrikorvausten leikkaukset.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti