”Kuntien henkilöstö
Kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa on lähes joka viides työllinen, yhteensä 422 000 henkilöä. Neljä viidestä kunta-alan palkansaajasta työskentelee terveydenhuollossa, opetustoimessa ja sosiaalitoimessa. Lisähenkilöstöä tarvitaan lähivuosina erityisesti terveydenhuollon ja sosiaalitoimen tehtäviin. Erilaisia ammattinimikkeitä on yli 5000.

​Yleisimpiä ammattiryhmiä ovat sairaanhoitajat, perushoitajat, opettajat ja lääkärit. Muita suuria ammattiryhmiä ovat lastentarhanopettajat, perhepäivähoitajat, kodinhoitajat, palomiehet ja kiinteistönhoitajat.”
lähde : kunnat.net

Kerropa, Sami, ystävällisesti, mistä näistä aloitat karsimisen. Nämä karsimiset vaikuttavat juuri niihin peruspalveluihin, joiden puolesta perussuomalaiset puhuvat.

Jos kunnallisverolle säädetään yläraja, ja kunnat suorittavat lakisääteiset tehtävänsä, tulee valtion maksaa mahdolliset puuttuvat varat. Sillä ei synny yhtään säästöjä. Tasa-arvon kannalta ehdostus kunnallisveron ylärajasta on hyvä, mutta toisaalta siitä huolehtimista varten on jo tulojen tasausjärjestelmä olemassa. Uusi raja voisi rajata negatiivisella tavalla kuntien toimintamahdollisuuksia ja itsehallintoa, jonka puolesta perussuomalaiset yleensä puhuvat.

Olisiko varallisuusveron palauttaminen eräs asia, ja joidenkin yritystukien ja yritysten etuuksien vähentäminen jotakin, siten saisimme lisää tuloja, ja se olisi oikeudenmukaistakin?

Oletko kuullut, että oikean, valtavirran, poiketen meidän eliittimme uusliberalistisesta höpötyksestä, taloustieteen mukaan leikkaukset leikkaavat koko kansantaloutta, eli jaettava kakku kutistuu jokseenkin saman verran kuin leikkaus on. Lopulta käy kuin Kreikassa. Oletko seurannut, mitä Kreikassa on käynyt? Ihmisiä kuolee terveydenhuollon puutteeseen, yleisradioyhtiö lakkautettu, suuri osa väestä työttöminä ja köyhyydessä, paljon ihmisiä muuttanut surkeita oloja pakoon.

Tarjoat, Sami, samaa lääkettä Suomelle kuin ”Troikka” tarjosi Kreikalle. Ehdottamasi toimenpiteet aiheuttaisivat lähimmäisillesi samanlaista kärsimystä kuin mitä Kreikassa joudutaan kokemaan.

Oman valuutta- ja finanssipolitiikan avulla taloutemme voidaan saada nousuun ja palvelut voidaan turvata koko kansalle. Näin sanovat oikeat taloustieteen professorit ympäri maailman. Ei mitkään Korkman – professor of practice -käytännön opettaja-nimikkeellä olevat tieteellisesti ansioitumattomat propagandan levittäjät, joita ei voida nimittää oikeiksi professoreiksi, joita Helsingin Sanomat virheellisesti kutsuu professoreiksi.

Sami, tätäkö Troikan toteuttamaa katastrofia meillekin tarjoat:

” Krugmanin mukaan troikan keväällä 2010 hahmottelema sopimus Kreikan suunnan kääntämiseksi on ”merkittävä”, mutta negatiivisella tavalla.
– Troikka yritti esiintyä päättäväisenä ja realistisena, mutta se näperteli taloudellisten fantasioiden parissa, talousnobelisti kirjoittaa New York Timesissa.
Troikka arvioi, että sen rohdoilla Kreikan talous saataisiin nousuun jo vuonna 2012. Se, mitä todella tapahtui oli ”taloudellinen ja inhimillinen painajainen”, Krugman toteaa.
Hänen mukaansa Kreikka on onnistunut kylläkin keräämään enemmän veroja ja säästämään julkisissa menoissa, mutta samaan aikaan bruttokansantuote on supistunut sitäkin vauhdikkaammin.
Krugmanin mukaan Euroopan viranomaiset voisivat luopua luennoinnista, koska heidän säästöohjelmassaan ei ”ollut koskaan järkeä”. Tsipras on heitä realistisempi.
– Se, mikä Syrizan suunnitelmissa voi olla ongelma, on se, etteivät ne ole tarpeeksi radikaaleja, Krugman kirjoittaa.” lähde: Taloussanomat

Haluatko leikata Sannan työttömäksi?

Palstalla kirjoittaa:
Sanna Antikainen TI 27.1.2015 klo 21:53
”Lähihoitajapäivän viesti tuleville päättäjille”

Kiitokset hyvistä vastauksista.

”Mitä tulee kuntien henkilöstömenoihin, ovat ne kasvaneet 2000-luvun aikana noin 14 miljardista eurosta lähes 22 miljardiin euroon. Samaan aikaan julkisen sektorin tuottavuuden kasvu on ollut olematonta ja useina vuosina jopa negatiivista. Vaikka yksityissektori elättää Suomen.”
Puhut hämäävästi nimellispalkoista. 2000-luvun aikana on ollut inflaatiota, ja palkat ovat kaikilla aloilla nousseet. Kerropa reaalipalkat, ja suhteutettuna yleiseen palkkakehitykseen olisi vielä oikeampi vertailukohta.
M.m. yksityinen terveydenhuolto on moninverroin tehottomampaa ja kalliimpaa (USA, Saksa), ja epätasa-arvoista. Se mahdollistaa korruption ja julkisten varojen välistävedon yksityisinä voittoina ja vaatii kilpailutus- ja valvontajärjestelmät. Yksityiset rautatiet ovat olleet katastrofi, ym. Suomalainen terveydenhoito on todettu maailman tehokkaimmaksi.
Julkisella sektorilla tehty työ on ihan samaa, arvokasta työtä kuin muukin. On aivan sama, tuotetaanko esim. terveyspalvelut julkisella vai yksityisellä puolella, se on samaa työtä. Ei voida puhua, että yksityinen työ ”elättäisi eri lailla”. Julkinen sektori on kouluttanut Suomen työvoiman, tuottanut suuren osan innovaatioista ja yrityksistämme, jotka ovat yksityistämisen myötä joutuneet lakkautuslistalle ja siirretty ulkomaille. Yritysten perustan luo yhteiskunta, koulutuksesta alkaen. Valtion osin omistaman yhtiön tuomat vientitulot elättävät Suomea aivan samalla tavalla kuin yksityisetkin, paitsi että jäävät suuremmassa määrin meidän suomalaisten hyväksi, ja tasapuolisesti.

”Kyse onkin siitä, että kuntien lakisääteisiä tehtäviä on karsittava. Niiden määrä on tuplaantunut vain hieman yli kahdessa vuosikymmenessä. Nyt on aika ryhtyä purkamaan sääntelyä.”
Kerropa esimerkki. Sääntelyn purku on helppoa sanoa, mutta sääntely on tehty sen takia, että asiat sujuisivat ja toimisivat. Johonkin kun kosket, huomaat, miksi kyseinen sääntely on haluttu voimaan. Miksi esimerkiksi paloturvallisuuden vuoksi on sääntelyä tai vaikkapa liikennesäännöt? Muissa asioissa aivan sama, vaikka nuo helpoimmin huomattavia esimerkkejä.

”Yritystukia voidaan vähentää, kun samalla siirrytään Viron mallin mukaiseen, investointeihin kannustavaan yritysverotukseen.”
Entä varallisusuvero? Viron malli olisi työllisyyttä tukeva, hyvä.

”Kirjoittaja kannattanee keynesiläistä (yleensä velalle rakentuvaa) talouspolitiikkaa ja laajaa julkista sektoria. Täytyy kuitenkin muistaa, että julkiset investoinnit syrjäyttävät tuottavampia yksityissektorin investointeja ja johtavat helposti siltarumpupolitiikkaan, jossa investointipäätöksiä tehdään lyhytnäköisesti pienten eturyhmien painostuksen vuoksi.”
Keynesiläinen talouspolitiikka on nykyistä taloustieteen mukaista, eikä ole ”yleensä velalle rakentuvaa”, vaan suhdanteita tasaavaa sekä työllisyyden tärkeyttä korostavaa. Työttömät eivät tee työtä vaan aiheuttavat ongelmia ja kustannuksia. Työllisyyden hoito on tärkeintä. Tavoitteena tulee myös olla kansan hyvinvointi.
Kun yksityinen sektori supistuu ja jää työttömiä, julkisen sektorin kautta voidaan lisätä kokonaiskysyntää ja saada yksityinen sektori aktiivisemmaksi.
Julkista sektoria voidaan supistaa, kun vähennettävä väki voidaan työllistää yksityiselle sektorille, eli nousukauden tai tasaisen talouskehityksen aikaan. Julkisen sektorin supistaminen laman aikaan lisää työttömyyttä ja kuluja ja vähentää kansantalouden hyväksi tehtyä työtä ja supistaa kansantaloutta.

…Kreikka… ”Tämä on eräs mahdollinen tapa nähdä asia. Toisaalta Suomenkaan nykytilanne ei ole kovin valoisa yhä suuremmalle työttömien armeijalle, joka kasvaa päivä päivältä kilpailukykymme hiipuessa julkisen sektorin kustannustaakan alla. Mikäli vientisektorimme pohja kapenee entisestään, olemme todella tiukan paikan edessä.”
Nimenomaan Suomessa on sama tilanne kuin Kreikassa. Eurosta johtuva kilpailukyvyttömyys ja oman maan valuutta- ja finanssipolitiikan puuttuminen ovat johtaneet molemmat maat samoihin ongelmiin. Vaikka kuinka paljon otetaan velkaa, talous ei lähde nousuun. Vain oma valuutta ja finanssipolitiikka voivat auttaa.
Kilpailukykymme ei ole hiipunut ”julkisen sektorin taakan alla”, vaan hyvästä julkisesta sektoristamme (maallamme sen ansiosta mahtava koulutus, osaaminen ja kilpailukyky, terve väestö, luottamus, vähän korruptiota. vakaat olot ym., ja julkinen kysyntä) huolimatta. Vientisektorimme pohja kapenee entisestään, koska Saksa joitakin vuosia sitten otti maahan lähes orjatyövoimaa ilman minimipalkkaa ja leikkasi yleisesti palkkojaan, ja kiinalaiset voivat epäreilusti (ympäristöasiat, palkat, työolot, kansantalouden koko ym.) kilpailla esteettä meidän kanssa meidän markkinoillamme, kuitenkin suojellen omaa maataan kilpailulta.

”En olisi lainkaan varma siitä, että hän on oikeassa arvioidessaan säästöohjelman vieneen Kreikan tuhon tielle. Siemenet siihen oli kylvetty jo paljon aiemmin. Ellei Kreikkaa olisi tuettu avokätisesti, olisi se todennäköisesti romahtanut sisäiseen korruptioon ja ylenpalttiseen julkiseen rahankäyttöön jo vuosia sitten pitkälti samaan tapaan kuin Neuvostoliitto aikanaan.”
Kreikan vei tuhon tielle jättimäinen lainanotto, jolla rahoitettiin Saksan teollisuuden vientiä. Riskit siirrettiin EU:n veronmaksajille. Kun tuli velkojen takaisinmaksun aika, aloitettiin tuhoisat leikkaukset. Leikkaukset olivat seuraus liiasta lainanotosta. Leikkaukset ovat vain jälkinäytelmä, jolloin lainanoton tuhot nähdään.
Kreikan ei olisi tullut ottaa lainoja, eikä niitä olisi Kreikalle tullut antaa. Suuret bonukset pikavoitoista ja ehkä arvaus, että valtiot kuitenkin pelastavat pankit, sai pankinjohtajat vastuuttomiksi. Poliitikot taas pitävät rahan jakamisesta. Kreikassa on ollut vallassa vuosikymmenet korruptoitunut johto, poliittisia murhia ym. Kreikan taloudellinen nousu perustui velalle. Konkurssipesästä velkojien ja muiden onkin helppoa ottaa ilmaiseksi tai lähes ilmaiseksi arvokasta omaisuutta, oli se oikein tai ei. Onko Kreikan kansan kärsittävä korruptoituneen johtonsa tekosista täysimääräisesti? Toisaalta, ei meidänkään tehtävämme olisi niitä maksaa. Vastuuttomat lainanantajat ovat eräs taho, jonka olisi tullut kantaa vastuuta, ja korruption toiset osapuolet ulkomailla ja Kreikassa. Kreikan taloutta ei saada nousuun ilman euroeroa. Nyt, kun Kreikka jatkaa eurossa, maa tarvitsee sekä lainojen korottomuuden ja lyhennysvapauden että uutta velkaa terveydenhuolto- ja koulutussektorin palauttamiseen toimiviksi. Maassa ei ole edes yleisradiotakaan! Muut EU-maat maksavat. Omalla valuutalla maa saisi kilpailukykynsä takaisin.