Sipilän hallitus on toistuvasti esittänyt huolensa Suomea uhkaavasta työvoimapulasta, vaikka yli 200 000 suomalaista on edelleen vailla työtä. Työvoimapulaan vedoten hallituspuolueiden riveistä on useaan otteeseen heitetty ilmoille vaatimuksia muun muassa ulkomaisen työvoiman tarveharkinnan purkamisesta.

Hallitus on julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan myös aikeissa poistaa Suomeen saapuvilta ulkomaalaisilta neljän kuukauden työskentelyvaatimuksen edellytyksenä sosiaalitukien saamiselle. Jatkossa ulkomaan kansalainen pääsisi nauttimaan Suomen sosiaalieduista, jos hän ansaitsee vähintään peruspäivärahan verran. Toteutuessaan esitys sekä vauhdittaa halpatyövoiman tuloa Suomen työmarkkinoille että kasvattaa veronmaksajien taakkaa.

Perussuomalaiset eivät hyväksy hallituksen vastuuttomia suunnitelmia. Uusien aikeidensa sijaan hallituksen on vastattava asettamaansa haasteeseen järkevällä koulutuspolitiikalla. Suomalaisille nuorille on annettava aito mahdollisuus päästä koulutuksen avulla työelämään, samoin työttömille tilaisuus opiskella uuteen ammattiin.

Toisen asteen koulutus on tärkeä askel työhön tai mahdollisiin myöhempiin opintoihin. Silti erityisesti ammatilliset oppilaitokset toimivat niukoilla resursseilla. Ammattiin johtavaa lähiopetusta on jouduttu korvaamaan itsenäisellä opiskelulla.

Monien ammattien edellyttämiä käytännön taitoja on kuitenkin mahdotonta hankkia etäopiskelulla. Puutteellinen ammattitaito vaikeuttaa väistämättä myöhempää työnsaantia. Ilman kunnollista lähiopetusta myös opintojen keskeyttämisen ja syrjäytymisen vaara on varsinkin oppimisvaikeuksista kärsivien osalta ilmeinen. Suunta on käännettävä ja nuorille tarjottava riittävästi aikuisen antamaa ohjausta ja tukea.

Laadukas koulutus edesauttaa suomalaisnuorten ripeää siirtymistä työelämään ja helpottaa hautaamaan turhia pelkoja tulevasta työvoimapulasta. Suomalainen työ menestyy tulevaisuudessakin, jos päätöksentekijät antavat siihen edellytykset.