Kiinan talouskasvu on ollut huimaa, vaikkakin kehitys kulkee vuoristorataa. Ylijäämäisen ulkomaankaupan myötä Kiina on kerryttänyt mittavat pääomavarannot. Reilusti yli 3000 miljardin dollarin varannoilla Kiinasta on tullut keskeinen toimija maailman sijoitusmarkkinoilla.

Kiina on muun muassa Yhdysvaltojen velkakirjojen suurin haltija maan oman keskuspankin (The Federal Reserve) jälkeen. Yksityiset sijoittajat ovat hankkineet kiinteistöjä ja muuta omaisuutta ulkomailta. Kiinalaiset yritykset ovat valmiita maailmanluokan yrityskauppoihin.

Viime vuosina Kiinan toimet Afrikassa ja myös Etelä-Amerikassa ovat herättäneet paljon huomiota. Kiinalaiset hankkivat strategiset raaka-aineresurssit ja ottavat haltuun suuret infrastruktuurihankkeet ja keskeiset palvelusektorit. Kiinalaiset ovat kuin kotonaan vaikeilla ja vähän läpinäkyvillä markkinoilla.

Toiminnassa on mukana vahvasti myös Kiinan kehityspankki (China Development Bank), jonka väitetään rikkovan markkinaperiaatteita myöntämällä lainoja kiinalaisyhtiöille alle markkinatason.

Kiinalaisten sanotaan voittavan ”win-win-tilanteet” kahdesti. Samalla paikallisten toimijoiden on vaikea saada jalansijaa kiinalaisyritysten valtaamilla markkinoilla. Viime aikoina Kiinan toimet ovat herättäneet protesteja monissa kehitysmaissa.

Finanssikriisin myötä Kiinan valta-asema maailmantaloudessa on voimistunut merkittävästi. Kiinalaiset pankit ovat maailman suurimpia. Kiinan valuutan renminbin kansainvälistyminen on kuuma puheenaihe. Eurokriisin myötä kiinalaiset ovat suunnanneet katseensa yhä enemmän myös Eurooppaan.

Kiina on tarjonnut apua Välimeren kriisimaille ja tehnyt valtioiden kanssa kahdenkeskisiä sopimuksia. Kiinalaiset kontrolloivat muun muassa Kreikan Pireuksen satamaa ja ovat ostaneet Lontoon Heathrown lentokentästä vähemmistöosuuden. Kiinalaiset yritykset ovat tehneet aktiivisesti yritysostoja ja yhteistyösopimuksia Saksassa.

Tähän mennessä Kiina on sijoittanut varsin vaatimattomasti Suomeen. Kiinalaiset investoinnit Suomessa ovat ainoastaan 100 miljoonan euron suuruusluokassa. Kiinalaiset ovat sijoittaneet esimerkiksi Ruotsiin kymmenkertaisesti enemmän. Myös suomalaisten investoinnit Kiinaan ovat huomattavasti suuremmat.

Suomen markkinat ovat pienet. Kiinalaisia kiinnostaa sen sijaan Suomessa erityisesti teknologiaosaaminen. Muun muassa laivojen suunnittelua tekevä Deltamarin sai kiinalaisen pääomistajan ja ohjelmistoyhtiö Neusoft on kiinalainen. Televiestintälaitteita valmistava kiinalainen jättiyritys Huawei panostaa Espoossa sijaitsevaan uuteen tutkimuskeskukseen lähivuosina merkittävästi. Kiinalaisia kiinnostavat Suomessa mitä ilmeisimmin myös kaivosmineraalit ja arktinen osaaminen.

Kiinalaisten sijoitusfilosofiassa yhdistyvät sekä poliittiset että kaupalliset näkökohdat. Sijoituskohteiden valinnassa vaikuttuvat strategiset ja liiketaloudelliset intressit. Valtio on usein mukana toiminnassa, joko suoraan tai kulissien takana. Kiinalaisten aikaperspektiivi on usein pitempi kuin länsimaalaisten, tosin kiinalaisessa liikekulttuurissa pitkän aikavälin suunnitteluun vaikuttaa vahvasti myös lyhyen tähtäimen opportunismi.

Kiinan yhteiskuntaan sisältyy suuret riskinsä, ongelmia pyritään kuitenkin ratkaisemaan yhä tehokkaammin keinoin. Monien Kiinan johtohenkilöiden kompetenssi hakee vertaistaan. Onnistuessaan strateginen suunta yhdistettynä Kiinan valtavaan mittakaavaan ja ruohonjuuritason dynamiikkaan on häkellyttävän elinvoimainen yhdistelmä.

Kiinalla on nyt otollinen aika vahvistaa asemiaan maailmantaloudessa. Paljon riippuu myös lännestä itsestään. Kiinalaiset tiedostavat länsimaiden ja sen finanssijärjestelmän heikkoudet sekä eturistiriidat, ja tarvittaessa käyttävät niitä edukseen.