Uudenmaan maaseudun strategia - kylien kaupungit?
Perjantaina 27.3. pidettiin Loviisassa tilaisuus, joka puhalsi toivoa Loviisan maaseudun tulevaisuuteen. Thomas Rosenberg oli yhteistyössä ruotsin- ja suomenkielisten kotiseutuyhdistysten kanssa pannut pystyyn koko päivän ohjelman Loviisan kylien ympärille.
Aamupäivän esitelmiä en ehtinyt kuulemaan, mutta ne käsittelivät teemaa ”Ydinvoimakaupungista puutaloidylliksi” sekä Loviisan Wanhoja Taloja (laululla höystettynä!).
Iltapäivällä vuorossa oli teema ”Loviisa – kylien kaupunki”. Sain ilokseni nähdä tekemäni valtuustoaloitteen Loviisan kaupungin kehitysjohtajan esityksessä, sekä kuulla, että kun Loviisan kaupungin strategiaa tänä vuonna päivitetään, yksi vaihtoehto kaupungin profiloinnille on kylien kaupunki.
Myös kaupunginhallituksessa 30.3. esitetty listaus valtuustoaloitteiden käsittelystä sisälsi samansuuntaisen tilannekuvauksen aloitteen osalta: ”Loviisan kaupungin strategiaa päivitetään vuoden 2015 aikana. Samassa yhteydessä tulee pohtia kaupungin profilointia. Otsikoitu tapa on yksi vaihtoehto.”
Iltapäivän kuluessa saimme kuulla myös menestystarinan Malmgårdista, ja vastaavasti kylätoiminnan ja yrittämisen haasteista Posintran projektijohtajan kertomana. Lopuksi pohdittiin kirkonkylien roolia ja itäisen Uudenmaan ruotsin murretta.
Kun kaikki tämä tapahtuu vain muutama päivä Maaseudun kehittämisyhdistys SILMU ry:n Porvoossa pitämän tilaisuuden jälkeen, jossa esiteltiin yhdistyksen strategiaa ja keskusteltiin maaseudun mahdollisuuksien hyödyntämisestä, ei voi olla kuin iloinen siitä, mihin suuntaan Itä-Uudellamaalla ollaan menossa. Ei metropoliin, vaan maaseudulle. Toivoisin, että tätä mallia voitaisiin levittää muihinkin Uudenmaan maaseutuvoittoisiin kaupunkeihin. Ja olkaamme me ”maalaiset” iloisia siitä, että tämä strategia tuntuu kelpaavan myös kaupunkilaisille – vaikka sitten ruusuilla koristettuna! Kiitos!
Saara Lång
Loviisan kaupunginvaltuutettu (ps)
eduskuntavaaliehdokas
Tekstin aiheet:
Osallistu keskusteluun!
0 kommenttia