Julkisten kiinteistöjen, kaupunkien ja kuntien kiinteistöjen elinkaaret, korjausvelka, saneeraushankkeet ja korvausinvestoinnit ja erityisesti julkisten kiinteistöjen sisäilma-asiat tulevat olemaan tulevalla kuntavaltuustokaudella todella isolla painoarvolla mukana päätöksenteossa. Asia koskettaa laajoja kuntalaisryhmiä aina päiväkoti-ikäisistä, koululaisiin, kuntien, kuntayhtymien, liikelaitosten eri henkilöstöryhmiin saakka – mutta voi koskettaa myös erilaisia kuntapalvelujen käyttäjäryhmiä, jotka toimivat riski- ja ongelmakiinteistöissä.

Asiassa on myös kaksi eri suuntiin juoksevaa taloudellista taakkaa: Terveyden- ja sairaanhoidon kumuloituvat kustannukset, henkilöstön sijaiskustannukset, rekrytointikustannukset, mahdollisesti tarve kouluttaa henkilöstöä uuteen ammattiin – ja toiseen suuntaan juoksevat kiinteistöjen korjausvelan hoitamisesta johtuvat kiinteistösaneerauskulut, väliaikaisjärjestelyjen ja väistötilojen kustannukset sekä korvausinvestointien, uusinvestointien kustannukset.

Kysymyksessä on miljardiluokkaa oleva kansallinen ponnistus. Valtion, ARA:n ja kuntien on herättävä hoitamaan kiinteistöjen korjausvelkaa – ennenkuin nämä molemmat kustannuskuormat alkavat paisua omilla aikajanoillaan kestämättömälle tasolle. Juuri esillenoussut tieverkoston korjausvelka on tärkeä asia. Mutta kiinteistöjen korjausvelka nousee edellämainituistakin syistä ensiarvoisen tärkeään asemaan puntaroitaessa valtion ja kuntien tulevien talousarvioiden valmistelua. Tätä asiaa ei tulisi jättää vain kuntien vastuulle, sillä hoitamattomina nämä kumuloituvat ongelmat kääntyvät sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksiksi, työvoimapoliittiseksi ongelmaksi uudelleenkouluttamisen ja uudelleensijoittamisen tarpeiden kautta – ja tottahan toki kustannuksia kertyy myös kuuluisaan ja ehtymättömään Kelan piikkiin. Yhtäkään työikäistä ja työkykyistä ei olisi vara menettää tukijärjestelmiemme kannateltaviksi.

Kiinteistöjen korjausvelan hoitaminen on nähtävä myös kotimaista rakennustoimialaa, kotimaista kysyntää ja työllisyyttä voimakkaasti elvyttävänä kansallisena ponnistuksena – ei pelkästään kuluerinä. Myös terveyden ylläpitäminen ja sairauksien ennaltaehkäiseminen on pidettävä kokonaisvaltaista kansanterveystyötä ja sen tulevaa hintalappua ajatellen mielessä pohdittaessa kansallista julkisten kiinteistöjemme hoitamista yhteisenä haasteena.