Itsenäinen Suomi on vahva kansallinen perusarvo. Mutta ei itsestäänselvyys. Arvon ja oikeuden elää ja toimia itsenäisessä ja demokratialähtöisessä maassa, ovat meille jälkipolville taistelleet sotiemme veteraanit ja sodanaikainen kotirintama ja silloisia puolustusvoimiamme resursoiva teollisuus ja joukoillemme elintärkeät tuki- ja huoltojoukot – naiset ja miehet ja jopa sodanaikaiset nuoret ja lapset. Kukin parhaansa mukaan.

Ajat muuttuvat. Nyt maatamme kohtaan hyökätään sähköisen sodankäynnin välinein, kybertekniikalla, vakoilu-, haitta- ja virusohjelmilla, pahimmillaan kokonaisia palveluja lamauttavilla suunnitelluilla tietoliikenne- ja viestintäverkkoja pitkin etenevillä uusilla sähköisen sodankäynnin muodoilla. Osa tästä on terrorismia. Osa valtioiden välistä toimintaa. Olemme juuri nytkin ikäänkuin sodassa valtioiden välisen tieto- ja viestintäteknologisen suojautumisen ja puolustautumisen tietämyksen ja osaamisen kysymyksissä.

Maamme lainsäädännöllinen ja taloudellinen itsenäisyys on jatkuvasti uhanalainen. Liittovaltiona Euroopassa kansallinen itsemääräämisoikeutemme supistuisi. Jos solmitaan eurooppalaista lainsäädäntöä ja direktiivejä, joissa pyritään pakottamaan meidät kansallisesti noudattamaan omiin olosuhteisiimme soveltumatonta direktiiviohjausta. Tai, jos ilman riittävää, avointa ja perusteellista keskustelua kansallisella tasolla solmitaan vapaakauppa- ja investointisuojasopimus mm. USA:n ja Kanadan kanssa – ollaan myöskin jo tiellä, jossa kansallista itsemääräämisoikeuttamme ja omaa lainsäädäntöämme ei välttämättä tarvitsisi enää kunnioittaa.

Jos kansallinen hallituksemme ja eduskuntamme solmivat sopimuksia, joissa kävellään oman perustuslakimme yli – sitä kunnioittamatta – tai, jos solmitaan pitkälle hamaan tulevaisuuteen sopimuksia maamme taloudellisesta riippuvuudesta mm. Euroopan talous- ja rahaliiton tukipaketteihin, vakausmekanismeihin, pankkien kriisirahastoihin – joiden tarkoituksena on rahoittaa paitsi muiden EMU-maiden kansantalouksien rakenteellisia ongelmia, mutta myös väärinkäytöksiä, korruptiota ja systemaattista veronkiertoa – vaarantuu samalla oma budjettivaltamme ja itsemääräämisoikeutemme. Tarvitsemme toki varallisuutemme oman maamme rakenteellisten ongelmien ratkaisemiseen.

Valtiomuotomme, Suomen Tasavalta, on edelleenkin itsenäinen, ns. pohjoismaisena, länsimaisena demokratiana ja hyvinvointivaltiona pidetty maa. Mutta globaalin talouden pyörteissä ja kansainvälisen sopimusjuridiikan ehtolauseissa – maamme lainsäädännöllinen ja taloudellinen itsemääräämisoikeus ja itsenäisyys on uudella tavalla tätä kautta uhattuna.

Maamme itsenäisyyttä puolustetaan parhaiten jatkossa laajapohjaisessa yhteisymmärryksessä kansalaisyhteiskunnan ja demokratian keinoin siten, että Suomen Tasavallan kansalaiset, kaikki suomalaiset käyttävät äänioikeuttaan jatkossa kaikissa vaaleissa ja puolustavat niitä perusarvoja, jotka kantavat maamme itsenäisyyttä kaikilla itsemääräämisoikeutemme tasoilla nyt ja tulevaisuudessa.