Suomessa on vahva perinne siitä, että jo ilmastollisistakin syistä ymmärretään asumisen merkitys. Myös kulttuurisesti kotimaassamme on aina arvostettu kotia. Koti merkitsee ihmisille ennen kaikkea turvaa ja lepoa, niin henkisesti kuin fyysisestikin. Koditon ihminen on paitsi henkisesti turvaton myös fyysisesti altis monenlaisille asioille kuten väkivallalle, sairauksille, väsymykselle jne. Jatkuva levottomuus ja mahdollisesti liikkeellä olo on raskasta sekä henkisesti että fyysisesti.

On hyvin surullista, että kehitys on ollut se, että asunnottomuus on lisääntynyt vuonna 2024 ja suunta näyttää kääntyneen kasvuun. Tähän vaikuttaa maassamme tällä hetkellä useat eri asiat samanaikaisesti. Mikäli suunta halutaan kääntää, pitäisi nopeilla ja aidosti vaikuttavilla keinoilla puuttua tilanteeseen. Mikäli asioiden annetaan rauhassa heikentyä, on niiden korjaaminen myöhemmin hyvin paljon vaikeampaa sekä yksilöiden osalta että yhteiskunnallisesti.

Maailmalla on paljon esimerkkejä siitä, millaiseksi yhteiskunta voi muuttua kodittomuuden ja turvattomuuden lisääntymisen kautta. Hyvinvointiyhteiskunnassamme on monenlaisia turvaverkkoja estämään juuri tämän tyylisiä ongelmia. Tästä huolimatta apu ei tavoita kaikkia eivätkä kaikki keinot ole puolin eikä toisin tiedossa: eivät avun tarvitsijoilla eikä myöskään auttajilla. Lisäksi oma kysymyksensä on millaisia rakenteellisia muutoksia maassamme tällä hetkellä tapahtuu ja mikä on niiden kehitys. Tiedossa on jo nyt, että erilaiset leikkaukset ovat saattaneet isoja massoja uudenlaisiin vaikeuksiin kun kaikkia asumiskuluja ei pystytäkään maksamaan kuten ennen. Tämän kokonaisuuden vaikutusten arviointi on vielä mahdotonta ja seuraukset näkyvät vasta viiveellä. Pieniä signaaleja asiasta on kuitenkin jo havaittavissa ja huoli on monilla tahoilla ja asiantuntijoilla olemassa.

Asunnottomuutta tulisi ratkaista sellaisilla keinoilla, jotka ovat äärimmäisen helppoja henkilölle itselleen eikä kynnystä saisi olla juuri ollenkaan. Yksi tilannetta merkittävästi vaikeuttava asia on päihderiippuvuus. Mikäli elämä on risaista ja sitä ohjaavat päihteet kuten alkoholi tai huumeet, on elämän syrjästä kiinni saaminen hyvin vaikeaa, käytännössä usein mahdotonta. Moniin tilapäismajoituksiin on vaatimuksena päihteettömyys jo tulovaiheessa. Tämä on liian suuri vaatimus tilanteessa, jossa henkistä ja fyysistä toimintaa ohjaa päihteen tarve vieroitusoireineen. Vasta kun henkilölle on pystytty järjestämään turvallinen koti ja arki, vasta silloin häntä voidaan auttaa päihde- tai muissa ongelmissa. Mikäli yhteiskuntana asetamme tällaisia kohtuuttoman kokoisia kynnyksiä ja vaatimuksia, emme aidosti voi puhua, että yrittäisimme kaikkemme.

Maailmalla on paljon esimerkkejä siitä, millaiseksi yhteiskunta muuttuu mikäli kodittomuus ja turvattomuus lisääntyvät. Yleinen ilmapiiri raaistuu ja luokkaerot syvenevät. Tämä kehitys ei ole hyvä kenellekään, mutta kaikkein vaikeinta se on asunnottomalle itselleen. Tämä eriarvoistuva tilanne tulee myös kansantaloudellisesti kalliimmaksi kuin auttaa nopeasti henkilöitä takaisin oman kodin piiriin. Erilaiset epätoivoiset lieveilmiöt tulevat kalliiksi seurausten muodossa ja selviteltäessä niitä. On kiistatonta, että esimerkiksi rikollisuus lisääntyy kun ihmisillä on hätä keksiä ratkaisuja ongelmiinsa. Mikäli näitä ihmisiä autettaisi pois ongelmien keskeltä, heillä olisi realistisia mahdollisuuksia korjata suuntaa itsekin jossain vaiheessa. Olennaisin asia on ymmärtää, että asunnottomuus ei ole ihmisen oma vika eikä taipumus. Se on seurausta yhteiskunnan epäonnistumisesta tukea ihmisiä asumisessa sekä yleisessä elämänhallinnassa.

Talvi lähestyy taas kovaa kyytiä ja se tuo omat haasteensa kodittomille ihmisille ja siksi keskustelua pitää käydä nyt vilkkaasti sekä miettiä niitä keinoja, joilla tilannetta voidaan ratkoa nopeasti, yksinkertaisesti ja tehokkaasti. Turvajärjestelyt akuuteissa hätätilanteissa pitäisi olla kunnossa, jotta henkilö saadaan nopeasti johonkin turvalliseen paikkaan kadulta ja sitten myös polun kohti omaa kotia pitäisi olla mutkaton ja kevyt. Emme halua Suomeen sitä kehitystä, joka on monessa maassa tapahtunut kodittomuuden lisääntymisenä. Meidän tulee taistella hyvinvointiyhteiskuntamme säilymisen puolesta jokaisella tasolla ihmisten arvoista ja mielipiteistä lähtien aina poliittisen päätöksenteon huipulle saakka.