Britit eroavat Euroopan unionista. Ranskassa ja Hollannissa eu-uskoiset säilyttivät vielä valtansa. Saksassa Angela Merkel saa todennäköisesti jatkaa ensi syksyn vaalien jälkeen. Silti kansallisten voimien eteneminen jatkuu, ja seuraavana ovat vuorossa Saksa, Ruotsi, Itävalta ja Italia.

Kiihkeimmät kansallisen päätösvallan kaventajat ja liittovaltion rakentajat näkevät ”nyt jos koskaan” hetken tulleen seuraavan askeleen ottamiseksi.

”Syksyllä odotetaan Saksan vaalit, ja varmaan nopeasti sen jälkeen lähtee etenemään tämä uudistusprosessi ja keskustelu, ja siihen meidän on hyvä valmistautua”, Henna Virkkunen (kok. / EPP) arvioi Ylelle.

Saman puolueen meppi Sirpa Pietikäinen on myös intoa täynnä. ”Tämä on nyt mahdollisuuksien ikkuna ennen seuraavia vaaleja – että se tulee käytetyksi hyväksi integraation syventämiseen.”

Suomi on myötäillyt Saksan linjaa ja on halunnut olla ytimessä maksoi mitä maksoi. Hinta on järkyttävän kallis. Esimerkiksi suurin osa lainsäädäntävallasta on siirtynyt Brysseliin.

Kokoomuslaiset poliitikot haluavat holtittoman menon jatkuvan. Kepulaisten keskuudessa liittovaltion kannattavat ovat niskan päällä, sillä väyrysläiset ovat sivuraiteella. Kaikesta seuraa, että Suomen halutaan olevan mukana Saksan ja Ranskan peesissä kansallista päätöksentekovaltaa kaventamassa.

Perussuomalaisten hallitustaipaleen aikana olen ollut sitä mieltä, että maan asiat on laitettava kuntoon galluppeja vilkuilematta. Kansalaisten kannalta aluksi ikävältä tuntuvia, mutta välttämättömiä ja lopulta hyviä päätöksiä on tehty. Maa on nostettu suosta. Kasvunäkymät ovat nyt lupaavat.

Jossakin on kuitenkin ehdoton raja. Perussuomalaisten ei tule missään tapauksessa hyväksyä, jos hallitusohjelmasta poiketen halutaan syventää liittovaltiota.