Yle uutisoi syntyvyyden olleen koko mittaushistorian, joka on alkanut vuonna 1900, ennätysalhaista tammi-syyskuussa 2022. Suomen väkiluku kuitenkin kasvoi lähes 11 000 hengellä maahanmuuton johdosta. Syntyvyydestä ja jatkuvasta väkiluvun kasvusta on muodostunut jonkinlainen pakko, ikään kuin yhteiskuntaa ei voisi sopeuttaa sen mukaan kuin kansalaisten määrä edellyttää. Maailman tasolla juuri väestön liikakasvu on todellinen ongelma ja syy muun muassa ilmaston muutokseen. Tätä ei vain haluta sanoa ääneen, koska väestönkasvu on peräisin Afrikasta ja muista alikehittyneistä maista.

Koska yleinen hyväksytty mielipide on, että Suomen väestön tulee kasvaa hinnalla millä hyvänsä tuodaan näistä kolmansista maista jatkuvasti Suomelle ja sen kansalle haitallista, huonosti integroituvaa väkeä. Kaikki maahanmuutto ei ole tietenkään haitallista, osa tulijoista on varmasti töitä saanut ja aseman yhteiskunnassa luonut.

Tälläkin hetkellä haetaan Ukrainan tilanteen varjolla uusia sijoituspaikkoja vastaanottokeskuksille. Pahoin pelkään, että tulijat näihin keskuksiin eivät ole ukrainalaisia perheitä vaan vastaavaa ainesta kuin 2015 syksyllä. Koronatilanteen helpotettua on Välimeren yli taas “pelastettu” tuhansia onnenonkijoita ja Etelä- ja Keski-Euroopan maissa alkaa vastaanottokapasiteetti loppua ja taakkaa aletaan jakamaan myös tänne pussin perälle, Suomeen.

Kun suomalainen syntyy on hänellä heti niskassaan velvollisuuksia: oppivelvollisuus, pojilla asevelvollisuus, oletuksena työpaikan löytäminen ja verojen maksu. Vanhemmilla on heti syntymän jälkeen elatusvelvollisuus ja niin edelleen. Kun haittamaahanmuuttaja saa Suomesta ensin turvapaikan ja myöhemmin mahdollisesti oleskeluluvan ovat ne oikeuksia.

Oleskelulupa on jo nimestä lähtien lupa olla tekemättä mitään, oleskella vain. Tämän huomaa helposti pääkaupunkiseudun ostoskeskuksissa, siellä todella oleskellaan koko veronmaksajan rahoittaman maahanmuuttoteollisuuden edestä.

Suurimmat kaupungit alkavat olla jo ns. Ruotsin tiellä ja menetettyjä. Muilla Suomen kaupungeilla on vielä mahdollisuus kehitys pysäyttää tai ainakin jarruttaa sitä, jos oikeat päättäjät saadaan kaupunkien valtuustoihin ja kansanedustajiksi. Kenenkään etu ei ole, että rappukäytävän nimitaulusta häviää viimeinenkin Peltonen tai Virtanen ja korvautuu kaukomaiden nimillä.

Olen valmis tämän eteen kaikkeni tekemään.

Pia Kuparinen, Ek-vaaliehdokas, Hämeen vaalipiiri