”Tässähän ei ole kysymys sopimuksesta. Tämä on kansainvälisesti neuvoteltu asiakirja. Väitätte, että sitä ollaan allekirjoittamassa jossakin. Ei sitä olla allekirjoittamassa.” Näin tänään ministeriaitiosta kyselytunnilla ulkoministerin suulla kuultiin. Lisäksi, GCM on menossa kuulemma normaaliin YK:n päätöslauselmakäsittelyyn. Pakkohan tuo on uskoa, kun näin sanoo ministeri, taitavaksi ja rehelliseksi tunnettu sekä kansanedustaja, jota totuudessa pysymisessä salissa sitoo erityinen tarkkuus.

Reutersin mukaan Puolan sisäministeri Joachim Brudziński sanoi jo kuukausi sitten ehdottavansa hallitukselleen maansa jättäytymistä sopimuksen ulkopuolelle. Näin on myös käymässä. Samoin USA, Unkari,Kroatia ja Australia jättävät sopimuksen, joka siis ei ole allekirjoitettu sopimus…öö, no kirjoittamatta alle. Näille maille pitäisi kertoa nyt, että mitään ei olla allekirjoittamassa – ne eivät selvästi ymmärrä mistä on kyse.
Jotain Marrakechissa ollaan kuitenkin tekemässä 11. – 12.12. valtioiden päämiesten kokouksessa. On totta, että GCM on 2016 YK:n yleiskokouksen päätöslauselmasta alkunsa saanut prosessi. Marokossa tämän pohjalta saanut asiakirja, joidenkin valtioiden mielestä sopimus, ollaan juhlallisesti hyväksymässä (mutta mitään ei siis ulkoministerin mukaan allekirjoiteta).
Soini ei ilmeisesti ajanpuutteen takia ehtinyt vastata Huhtasaaren jatkokysymykseen siitä, miten palautussopimus Irakin kanssa etenee. Tätähän ministeri on kärkihankkeenaan tehnyt jo neljättä vuotta.
Sen sijaan Soini valitsi vastauksiinsa GCM:stä muutamia tavoittelun arvoisia kohtia, joita sinne on kieltämättä kirjattu. Sopimuksessa on kuitenkin sisäänrakennettu tavoitteellisuus maahanmuuton edistämisestä ja jatkamisesta vastaanottavien maiden toimesta, rajoituksia turvapaikanhakijoiden ja muiden laittomien säilöönotosta ja sananvapautta rajoittavia ohjenuoria medialle.

Olipa GCM sopimus tai ei, en kannata myöskään paperin juhlallista hyväksyntää. Jäämme nyt odottamaan kuka Marokossa sen hyväksyy ja onko jollain jopa kynä kädessä näin tehdessään.