Kunnan rooli luodaan nyt uudelleen ja seuraavat kuntavaalit ovat aiempia tärkeämmät, sillä seuraavan neljän vuoden aikana luodaan puitteet tulevaan päätöksentekokulttuuriin. Mahdollisesti toteutuvan ja meneillään olevan sote-uudistuksen myötä palvelujen rahoitus- ja järjestämisvastuu poistuvat kunnilta. Tämä tarkoittaa noin 60%:a kuntien resursseista ja liikevaihdosta. Samaan aikaan ollaan siirtämässä päätäntävaltaa ja ohjausta maakunnille. Näiden muutosten vuoksi kunnan on oltava tarkkana luodessaan uutta toimintaa. Kunnan asioihin on helpompaa vaikuttaa sisältäpäin, kuin ulkoa. Näidenkin syiden vuoksi on syytä lähteä ehdokkaaksi ja siirtää keskusteluja, sekä ajatuksia, huoltoaseman kahvikupin äärestä myös kunnan valtuustosaliin ja hallituksen kokouspöytään.

Kuntien näkökulmasta suunnitellut uudistukset ovat mittavia. Kunnat eivät enää järjestä, rahoita tai tuota sote-palveluita. Tämän vuoksi on oltava hereillä henkilöstöresurssien uudelleen organisoinnissa ja käytössä. Uudistus vapauttaa valtavasti kapasiteettia muihin asioihin. Jos kapasiteetti käytetään väärin, saadaan aikaan tappioita, vahinkoa ja huononevaa palvelua. On tehtävä oikeita linjauksia. Kunnat muuttuvat palveluiden järjestäjistä elinvoiman mahdollistajiksi; työllisyys, yrittäjyys, kaavoitus, osaaminen, elinkeinotoiminta jne.

Kuntien on opeteltava hankintojen ja kilpailutuksen järjestäminen. Oma kuntani ei tätä vielä osaa ja on tehnyt toistuvasti virheitä asiassa. Kuntien on huomioitava entistä paremmin suomalaiset pk-yritykset hankinnoissa. Kilpailutukset on voitava jakaa pienempiin osiin ja tähän luo uhkakuvan maakuntauudistus. Maakunnallisten päätösten myötä kilpailutettavat kokonaisuudet voivat ajautua suuriksi ja niihin pääsevät tarjoamaan vain veroparatiisiyhtiöt. Kuntien osuus julkisen sektorin hankinnoista on edelleen merkittävä. Kuntien viranhaltijoiden, luottamushenkilöiden ja yrittäjien välinen aktiivinen vuoropuhelu auttaa kuntia tekemään parempia hankintoja.

Kunnan on syytä havahtua siihen, että yrittäjien merkitys kunnan elinvoiman ylläpitäjinä korostuu. On syytä siirtyä kysymyksestä, ”mitä kunta voi tarjota yrittäjille?” myös kysymykseen, ”mitä yrittäjä voi tarjota kunnalle?”. Yritykset luovat työtä ja palveluita kuntalaisille, sekä tuovat verotuloja. Rakenteiden muuttumisen myötä vapautuvat voimavarat on siis mahdollista suunnata enemmän elinkeinopolitiikan tekemiseen. Kuntien on arvioitava jokaisen päätöksen kohdalla sen vaikutukset paikalliseen yrittämiseen ja sitä kautta palvelujen saatavuuteen. Kunnissa tehdään tulevaisuudessakin merkittäviä päätöksiä monella tasolla. Kaikki päätökset vaikuttavat yrittämiseen, elämiseen ja arkeen kunnassa. Maakuntapäätöksentekoon on saatava mukaan aloitteelliset ja valvovat silmät ja korvat. Tulevaisuudessakin luottamushenkilön on mahdollista vaikuttaa asioihin jo valmisteluvaiheessa esimerkiksi lautakunnissa.

Näiden asioiden vuoksi haluan uudelleen kuntavaikuttajaksi.