Helsingin PerusNaiset: eläkeläisnaiset leipäjonossa enemmistönä
Julkaistu puoluneuvoston kokouksessa 14.5.2022
Katukuvistamme on nähtävissä, että erityisesti pienillä eläkkeillä yksin elävät naiset ovat kasvava ryhmä leipäjonoissa. Vaikka eläkkeellä olevat naiset ovat maksaneet veroja Suomeen koko työikänsä, on heistä yhä monen entistä vaikeampaa tulla toimeen eläkkeillään.
Leipäjonoista on uutisoitu jo vuosia ja niiden kasvamiseen on esitetty moninaisia syitä kuten koronakriisi mutta todellisia syitä ovat kuitenkin esimerkiksi perustoimeentulon riittämättömyys, liian pienet sosiaalituet, elintarvikkeiden kallistuminen ja parhaillaan käynnissä oleva Venäjän hyökkäysota Ukrainaan, jonka tiedämme nopeasti nostaneen kotitalouksien elinkustannuksia merkittävästi.
Helsingin PerusNaisten mielestä ihmisten ajaminen leipäjonoihin on häpeällistä. Tilanteen taustalla on hallituksen viime vuonna toteuttamat veronkorotukset, jossa kaikkein eniten kiristyi pientuloisten verotus. Täsä johtuen moni eläkeläinen elää paljon niukemmilla tuloilla kuin vuosi sitten. Ennestään piinaavan korkean verotus leikkaa nyt niin palkansaajien kuin eläkkeensaajien käteen jäävää tuloa entisestään.
Helsingin PerusNaiset ovatkin tilanteesta huolissaan ja kyvyätkin Suomen hallitukselta: “eikö mikään määrä veroja ihmisiltä riitä?”
Enää ei voida puhua hyvinvointivaltiosta, kun ihmiset on ajettu köyhyysloukkuun, jossa leipäjonot kasvavat kuukausi kuukaudelta ja kortteli korttelilta.
Suomen hallitus elvyttääkin maamme taloutta poikkeuksellisesti ottaen mittavasti lisää velkaa, paisuttaen entisestään julkisia menoja ja samalla ihmisten, palkansaajien, yrittäjien ja eläkeläisten tuloja leikaten.
On kuitenkin selvää, että tässä hetkessä juuri veronkevennykset toisivat kotitalouksille lisää ostovoimaa kun palkasta tai eläkkeestä jäisi enemmän käteen. Se on myös hyvä tapa elvyttää ja juuri näin tehdään muun muassa naapurimaassamme Ruotsissa sekä muualla Euroopassa. Mutta Suomessa ei hallitus halua näin tehdä.
Helsingin PerusNaisten mielestä esimerkiksi elintarvikkeiden arvonlisäveron laskeminen, kuten Virossa on tehty ja energiaverojen laskeminen Ruotsin tasolle ovat juuri nyt niitä toimia, joilla elämisen kustannuksia voitaisiin Suomessa helpottaa nopeasti. Ruuan arvonlisäveroa laskemalla tuettaisiin lisäksi kotimaisia ruuantuottajia ja lisätäisiin sen myötä myös lähiruoan tuottamista sekä lyhennettäisiin maamme leipäjonoja.
PerusNaiset Helsinki ry puolesta
Tekstin aiheet:
Nina ei kaikki , leipäjonossa olijat välttämättä olisi pakko-olla jonossa ! Mutta kun ollaan nuukia ?!
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Vai nuukia??? Heh.heh.
Jos maksaa vuokran ja ostaa lääkkeet, niin ei jää rahaa ruokaan.
Ehkä pitäis entistä useamman opetella olemaan syömättä.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Kun siirryin viidennelle luokalle, sain serkkuni vanhoja vaatteita. Tämä oli käytännöllistä ja minulle ne ne olivat aina uusia. Hävetti kuitenkin, kun samalla luokalla ollut oppilas kertoi samaan aikaan siitä kuinka hänen äitinsä teki hänelle koko ajan uusia vaatteita. Meillä kuljettiin kierrätetyissä. Se oli köyhyyttä vai oliko se nuukuutta? Taisi olla köyhyyttä, mutta vaatteissa pysyttiin ja vieläkin laitan kiertoon sekä annan läheisilleni omastani, sen osalta en ole nuuka, enkä köyhä. Onko tämä nyt sitten köyhyyden vai nuukuuden syytä? Ei kummankaan, eikä sinne leipäjonoon mene ketään nuukuuttaan jonottamaan …
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Ensinnäkin yhteiskunta säästää, kun osa eläkeläisistä ei hae heille kuuluvia tukia ja tyytyvät hylkäävään päätökseen. Heillähän ei ole samanlaista lakimiesarmeijaa kuin partalapsilla, eli lakimiehet pitävät huolen, että partalapsi saa kaiken mahdollisen ja reippaasti ylikin. Myös tukien jakajat kirkko mukaan lukien antavat tukea mieluummin partalapsille kuin suomen kansalaiselle. Totta on se, että Helsingissä on vielä jono, jossa puhutaan vain suomea eli leipäjono.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Turun Varissuolla leipäjonossa puhutaan kaikkea muuta kuin suomea!
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Onko köyhyys nuukuutta vai nuukuus rikkautta? Mitä nuukuus tänä päivänä on? Onko se sitä, että vanhusten hoitoon ei löydy rahaa , mutta tulevaisuustutkimuksiin kyllä tai ettei päiväkodissa ole tarpeeksi hoitajia lapsia varten? Tai etteivät kaikki mielenterveyspotilaat saa tarvitsemaansa hoitoa? Vai onko se sitä, että duunarien palkkoja ja muita etuja halutaan huonontaa, vaikka yhtiön johdolle maksetaan mittavia bonuksia? Tai että työntekijöitä irtisanotaan, vaikka yhtiö tahkoaa roimia voittoja?
Niin k u k a on nuuka? Sekö duunari, joka irtisanottiin eikä nyt pysty löytämään töitä ja joutuu hakemaan ruoka-apua? Vaiko se isoherra, joka sai 2 miljoonien bonukset ja samaan aikaan irtisanoi firman duunarit? Vai onko nuuka se hannuhanhi, joka myi yrityksensä saneerattavaksi duunareista ja muutti itse veroparatiisiin?
Olen tullut loppupäätelmään, ettei tarvitse olla köyhä ollakseen nuuka eikä nuuka ollakseen leipäjonossa. Riittää kun itsellä tai lapsillaan on nälkä.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti