Korona on aiheuttanut suurta huolta niin suurissa kuin keskikokoisissakin yrityksissä, moni on joutunut lomauttamaan työntekijöitään ja näin sopeuttamaan toimintaansa. Keskisuurille ja suurille yrittäjille ollaan myös kehitetty useita tukimuotoja joista varmasti suurin on Business Finlandin tarjoama tuki jota voi hakea yritystukea jopa 100 000 euroon saakka, myös Valtoinkonttori jakaa myös tukia koronasta kärsiville yrittäjille. Toki kaikkissa tukimuodoissa on omat myöntämis kriteerit ja tämän johdosta useat yrittäjät ovat jääneet ilman tukia ja näin joutuneet lomauttamaan työntekijöitään tai jopa lopettamaan koko yritystoiminnan. Tämän kaltaisilla yrittäjillä on onneksi usein riittävä sosiaalivakuutus joka takaa toimeentulon ainakin jossain määrin.

Myös Ely-keskukset ovat tukeneet yrittäjiä, heidän tukensa oli tarkoitettu toiminimellä yritystoimintaa tekeville, joita Suomessa oli vuonna 2020 peräti 43% kaikista yrittäjistä. Eli kyse on valtavasta määrästä yrittäjiä, jotka eivät ole olleet oikeutettuja kokonsa ja liikevaihdon puolesta muihin tukiin. Tuen antamisen edellytyksenä oli yrityksen kehittämishankkeet. Käytän tässä kirjoituksessa sanaa ”palkka” vaikka toiminimellä yritystoimintaa harjoittava ei voi maksaa itselleen palkkaa vaan hän tekee yksityisnostoja. ”Palkka” sana kuitenkin selkeyttää kirjoitusta.

Useat tuhannet yrittäjät hakivat Ely-keskuksilta yritystukea toimintansa turvaamiseksi ja mahdollisten työntekijöiden pitämiseksi palkkalistoilla. Ely- keskukset neuvoivat yrittäjiä hakemusten täyttämisessä sekä ohjeistivat ainakin osaa hakijoista merkitsemään hakemukseen myös palkkakulut. 

Pian kuitenkin selvisi että tukien maksussa oli tapahtunut virhe, kun Ely-keskukset alkoivat saada yrittäjiltä raportteja kehityshankkeiden päättymisestä. Yrittäjät olivat maksaneet palkkaa itsellee Ely-keskuksen antamien ohjeiden mukaan, vaikka todellisuudessa se on vastoin heidän omaa ohjettaan.

Ely-keskukset myöntävät, että joidenkin yrittäjien hakemuksia käsitelleet virkailijat ovat epähuomiossa tulkinneet yrittäjän itselleen maksaman palkan hyväksytyksi kustannukseksi. Ely-keskukset myös perustelevat virhettä sillä, että heillä on paljon käsittelijöitä, jotka eivät normaalisti käsittele valtionavustuksia, eivätkä käsittelijät ole olleet tarpeeksi tarkkoja. Tästäkin huolimatta Ely-keskukset vaativat yrittäjiä maksamaan palkan osuuden takaisin.

Ely-keskukset ovat viestinneet, että syyllisten etsiminen ei ole nyt olennaista, koska voimassa oleva lainsäädäntö ei anna muuta mahdollisuutta kuin takaisinperinnän. Jos näin on niin miksi valtioneuvosto ei tee poikkeamispäätöstä ja anna Ely-keskuksille mahdollisuuden olla perimättä avustuksia takaisin? Riittääkö tähän tahtotilaa hallitukselta?

Tämä koko yrittäjille tarkoitettu hankerahoitus oli muutenkin käsittämätön sen ehtojen tarkentumisen jälkeen. Avustusta ei saanut käyttää palkkojen maksuun, joka on kuitenkin yksi suurimmista yrittäjän menoeristä tilavuokrien lisäksi. Avustusta olisi voinut käyttää siihen, että yksityinen elinkeinon harjoittaja ostaa ulkopuoliselta asiantuntijalta selvityksen miten hänen toimintaansa tulisi kehittää, mutta jos yrittäjä itse halusi kehittää toimintaansa niin siitä työstä ei voi maksaa palkkaa itselleen. Eikö yrittäjä ole kuitenkin paras ihminen miettimään miten hänen omaa yritystoimintaansa voisi kehittää koronan aiheuttaman toimintahäiriön johdosta.

Tähän kaikkeen kun lisätään vielä väliaikaisen konkurssilain päättyminen 31.1.2021 niin voidaan vain kauhulla odottaa sitä verottajan, velkojien ja pankkien konkurssihakemusten tulvaa jota tuo väliaikainen laki suojasi. On täysin selvää, että konkurssihakemukset kerääntyivät ja nyt kun valtiovalta ei jatkanut tuon lain voimassa oloa niin konkurssit tulevat räjähtämään käsiin ja sitä kautta ihmisten inhimilliset kärsimykset tulevat lisääntymään merkittävästi. Näillä yksityisillä elinkeinoharjoittajilla ei ole juurikaan riittävää sosiaalivakuutusta ja aivan liian usein pienyrittäjä jää toiminnan loputtua täysin tyhjän päälle vain velat kannettavanaan.

Tällä kaikella takaisin perinnällä ja väliaikaisen konkurssilain loppumisen seurauksena tulemme huomaamaan kunnissa miten se vaikuttaa esimerkiksi kohonneina terveydenhoito kustannuksina, kasaantuneina velkäjärjestely hakemuksina ja varmasti myös itsemurhatilastoissa sitä kasvattavana.

Nyt on jo valitettavasti myöhäistä enään puuttua tähän kokonaisuuteen, koska vahinko on jo päässyt syntymään, eikä valtiovalta ole reagoinut millään tavalla tähän tilanteeseen joka oli jo nähtävissä hyvän aikaa sitten.

Nico Ojala

nico.ojala72@gmail.com

Kuntavaaliehdokas PS

Iniö