Vuoden vaihtumisen jälkeen voi olla nihkeää aikaa kotitaloudessa. Laskuja tulee. Terveydenhuollon asiakasmaksujen kerryttäminen alkaa alusta.  

Julkisen puolen sosiaali- ja terveydenhuollon menoissa on maksukatto. Tänä vuonna se on 683 euroa. Jos se täyttyy, loppuvuoden käynneille saa vapaakortin.

Samankaltainen systeemi on kelakorvattavien lääkeiden osalta. Tänä vuonna kattosumma on 572 euroa. Kun se tulee täyteen, asiakkaan maksama osuus helpottuu. Asiakas maksaa tällöin 2,50 euroa lääkelajia kohden kolmen kuukauden annoksesta. 

Miksi nämä maksukatot ovat erilliset? Paljon terveydenhoidon palveluita käyttävän osa helpottuisi, jos nämä yhdistettäisiin.

Miksi kattosumman kerryttäminen alkaa aina vuoden alusta ja päättyy vuoden lopussa? Mielestäni tulisi harkita oikeudenmukaisempaa käytäntöä. 

Entäs jos maksukaton täytyttyä olisi jokin tietty ajanjakso, jolloin se olisi voimassa. Nykyinen systeemi voi olla epäreilu. Jos maksukatto täyttyy esimerkiksi joulukuussa, on se voimassa hyvin lyhyen aikaa vain vuodenvaihteeseen saakka.

Voisiko se olla täyttymisen jälkeen voimassa esimerkiksi vuoden tai jonkun muun ajan? Se ei siis olisi vuodenvaihteesta riippuvainen, vaan aidosti henkilökohtaisista terveydenhoidon kuluista.

Voitaisiin siten vaikuttaa siihen, etteivät kaikki maksut ruuhkautuisi tammikuulle. Näin on kuuleman mukaan menetelty jossain muussa maassa. Kuulostaisi oikeudenmukaisemmalta.

Miksi julkisen puolen sairaanhoitomenojen maksukaton kertymisen seuranta on asiakkaan vastuulla? 

Tuleeko aina kaikkien osalta asiat huolehdittua?
Kuinka vanhukset tai muistisairaat? Eikö nykyään tulisi tämä seuranta jo maassamme onnistua, kun valtiossa on sentään käytössä tietokoneet?
Miksi hammashoidon ja osaa kotisairaanhoidon kuluista ei huomioida kattomaksuissa?

Lääkekulujen kattosumman täyttymistä kela sentään seuraa. Tämä toimii melko hyvin. Asiakas saa korvauksen jo suoraan apteekissa asioidessaan.

Soten kohtalonhetkiä mietitään. Myös asiakasmaksujen osalta eduskunnassa on pohdittu lakimuutoksia, joissa osaltaan on joitain muutoksia pohdittu. 

Olisi järkevää korjata vain korjausta vaativat asiat. Toimivien systeemien särkeminen on turhaa. Iso osa meidän terveydenhuollossa toimii hyvin

Minna Reijonen Kansanedustajaehdokas Itä-Suomesta