Eduskunnassa eilen käydyssä budjettikeskustelussa Opetusministeri Krista Kiuru vakuutteli, että tänään julkaistava uusi varhaiskasvatuslaki tulee olemaan nimensä arvoinen. Varhaiskasvatusta eikä päivähoitoa. Tänään hallituksen julkaisema varhaiskasvatusta koskeva lakiesitys ei kuitenkaan vakuuta. Lakiesitys ei tuo mitään ratkaisevia parannuksia nykytilaan.

Jotta lakia voitaisiin kutsua varhaiskasvatuslaiksi, siinä olisi pitänyt ihan ensimmäisenä erottaa varhaiskasvatus päivähoidosta. Työntekijöiden vastuut olisi pitänyt määritellä, korkeakoulutettujen lastentarhanopettajien määrä olisi lisätty lapsiryhmissä ja pedagoginen vastuu olisi määritelty lastentarhanopettajalle ryhmästä.

Ryhmäkokojen pienentäminen tai henkilökohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman laatiminen ei vielä täytä varhaiskasvatuksen kriteereitä. Kuntaliitto ja OAJ on jo aiemmin tyrmännyt varhaiskasvatuslakiesityksen täysin riittämättömänä. OAJ:n erityisasiantuntija Ritva Semin mukaan esitys on kunnianhimoton ja jo syntyessään vanhanaikainen. Kuntaliitto pitää varhaiskasvatuslakia hätäisesti valmisteltuna. Esitystä ei lain edellytyksestä huolimatta tuotu kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunnan käsiteltäväksi.

OAJ:n kehittämispäällikkö Nina Lahtinen tyrmäsi myös jo aiemmin, ettei jokainen lapsi tarvitse omaa varhaiskasvatussuunnitelmaa.  Valtaosalle olisi sopinut hyvin valtakunnallisen suunnitelman mukaan toteutettu varhaiskasvatus. Vasta, jos lapsi tarvitsee tukea, lastentarhanopettaja olisi laatinut yksilöllisen suunnitelman, totesi Lahtinen jo 26.11.

Tänään ministeri Kiuru tiedotustilaisuudessa kertoi, että sivistyspoliittinen ministeriryhmä perustaa varhaiskasvatusta käsittelevän parlamentaarisen työryhmän. Työryhmän tarkoituksena olisi käsitellä henkilöstön kelpoisuutta ja mitoitukseen liittyvä kysymyksiä. Koska hallituksen esitys ei vastaa varhaiskasvatuslain sisältöä, ei ministeri Kiuru saa peräänkuuluttamaa parlamentaarista työryhmää kasaan. Perussuomalaiset tekivät tänään päätöksen olla osallistumasta työryhmään, jonka rooli olisi vain pelastaa hallituksen epäonnistunut lakiesitys. Keskusta on nähtävästi päätynyt samaan johtopäätökseen.

Neljäkymmentä vuotta vanha varhaiskasvatuslaki on ollut kirjattuna jo kolmessa eri hallitusohjelmassa.Lakimuutos on ollut työnalla jo 19 vuotta. Koska hallitus ei kehdannut tunnustaa epäonnistumistaan, päätti ministeri Kiuru yrittää sumuttaa eduskuntaa. Lakiesitys olisi pitänyt vetää takaisin, koska ratkaisevia parannuksia nykytilaan ei ollut luvassa ja parlamentaarinen kannatuskin on epävarmaa. Kiuru olisi voinut perustaa parlamentaarinen työryhmän yhdessä valmistelemaan uutta varhaiskasvatuslakia.

Mitä tästä hallitus voisi oppia? Koko maata koskevissa tärkeissä kysymyksissä parlamentaarinen valmistelu  on järkevin tapa edetä. Se takaa lain uudistumisen. Keskusta oppi jätevesiasetuksesta ja nykyinen hallitus kunta- ja soteuudistuksesta, ettei yksin pitkälle pääse. Tämä periaate on hyvä muistaa myös seuraavassa eduskunnassa.