Toimitettu kertomus 2015 turvapaikkakriisiin liittyvistä tapahatumista.

Kansanedustaja Mika Niikko (ps) muistaa varmasti pitkään perhematkan Tukholmaan syksyllä 2015.

– Kaduilla saattoi nähdä, kuinka Tanskan suunnasta kaupunkiin puski koko ajan täysiä junia, kyydissään turvapaikanhakijoita.

Elettiin turvapaikanhakija-aallon hektisintä vaihetta. Pohjola oli alkanut kiinnostaa pääosin Irakista, Afganistanista ja Syyriasta lähteneitä turvapaikanhakijoita. Tukholmassa rautatieaseman edustalle oli pystytetty telttoja vastaanottamista varten.

Ruotsissa oli myös alkanut ensimmäistä kertaa vakava keskustelu siitä, miten paljon siirtolaisia ruotsalainen yhteiskunta kestää. Kaikkiaan Ruotsista haki turvapaikkaa vuonna 2015 noin 160 000 ihmistä.

Uusruotsalaiset huomioliiveissä

Kansalaisjärjestöt olivat alkaneet toimia – eivät kuitenkaan sillä tavoin, kuinka Niikko katsoi olevan ainakaan Suomelle edullista.

– Maahanmuuttajataustaiset uusruotsalaiset olivat kansalaisjärjestöjen liivit yllään neuvomassa ihmisiä. Monia maahantulijoita ohjattiin eteenpäin Tornioon suuntaaviin busseihin, Suomea kohti siis.

– Minusta ruotsalaisia kansalaisjärjestöjä käytettiin Ruotsin hallituksen työrukkasena. Heidät valjastettiin ohjaamaan ihmisiä pois Ruotsista, jossa maahantulijoiden lupaprosessi olisi viimeistään pitänyt aloittaa.

Niikko ei halunnut katsoa tilannetta sivusta. Hän meni juttelemaan junaa odottavien afganistanilaisnuorten kanssa.

– Tulkin välityksellä sain selville, että moni oli matkalla Suomeen, jonne kannattaisi heidän mukaansa suunnata.

Niikko pudisteli päätään ja kertoi, ettei Suomeen kannata mennä.

– Yksi kolmesta ehkä saisi turvapaikan, muut käännytettäisiin, totesin heille rehellisesti.

Niikko kertoi olevansa parlamentaarikko Suomesta, ja eduskunnan käyntikortti vahvisti nuorille, että neuvoja tiesi mistä puhui.

Ainakin osalla nuorista matkasuunnitelmiin tuli muutos, ja Ruotsi alkoi tuntua houkuttelevammalta vaihtoehdolta.

Niikko palasi perheineen laivalle, mutta päätti, että Tukholman tilanteen nähtyään hänen olisi tartuttava asiaan Eduskunnassa.

​Rajat kiinni viikoksi?

Mika Niikon mukaan pääministeri Juha Sipilän (kesk) ilmoitus antaa Kempeleen kotinsa maahantulijoiden majoitustilaksi antoi selvästi väärän signaalin kriisialueiden ihmisille. Viesti saattoi koitua paitsi suomalaisten, myös monen turvapaikanhakijan vahingoksi.

– Sain napattua Sipilän keskusteluun reissun jälkeen alkuviikosta eduskunnassa. Kerroin havainnoistani Tukholmassa, Niikko kertoo.

– Ehdotin, että raja laitettaisiin edes viikoksi kiinni, jotta Ruotsi saisi selkeän viestin siitä, että he eivät voi lähettää turvapaikanhakijoita Suomeen. Sipilä sanoi ei, ja että kansainväliset sopimukset estävät rajan sulkemisen.

Niikko jatkoi kierrostaan valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok) puheille. Idea rajan laittamisesta väliaikaisesti kiinni tilanteen jäähdyttämiseksi sai samanlaisen vastaanoton kun pääministeriltä.

– Orpo katseli kengänkärkiään. Hän sanoi, että voisi itse olla tiukemman rajan kannalla, mutta laulu oli sama: sopimukset estävät.

Niikko haistoi jo näissä keskusteluissa, että sopimuksia ei vain uskallettu tulkita kuten monissa muissa maissa, jotka valitsivat itsenäisesti tiukemman linjan.

Suomeen tuli lopulta 32 476 turvapaikanhakijaa, pääosin Torniosta ja osin Venäjän rajan yli. Muualla Euroopassa rajapolitiikka tiukentui nopeasti, kun noin 1,8 miljoonan pakolaisen tulva alkoi realisoitua. Keinot massojen hallitsemiseksi alkoivat olla vähissä.

Myös Ruotsi sulki eteläisen rajansa, ensimmäisen kerran sodanjälkeisessä historiassaan. Ruotsi myös ilmoitti aikeenaan, että se tulisi käännyttämään ainakin puolet noin 160 000:sta sinne vuosina 2014-2015 saapuneesta pakolaisesta takaisin. Loppujen lopuksi noin 100 000 tulijaa sai turvapaikan.

​Some-kampanja Irakiin ja Somaliaan

Niikko jatkoi Tukholman kokemuksista havahtuneena omaa työtään.

– Lähtömaihin päin oli saatava kunnollinen somekampanja, jossa kerrottaisiin, ettei Suomeen kannattaisi suunnata.

Niikko puhui seuraavaksi perussuomalaisten tuolloiselle ministeriryhmälle. Myös muita perussuomalaisten kansanedustajia vaati, että asiaa ajettaisiin läpi ministerineuvostossa.

Oli sellainen tunne, ettei Suomen maineelle houkuttelevana vastaanottajamaana oltu tekemässä mitään.

– Esitin hallinto- ja turvallisuusvaliojaostossa, että kansalaisjärjestöille osoitettaisiin rahaa, että he voisivat toimia Pohjoismaissa välittäen realistisemaa kuvaa Suomen maahanmuuttopolitiikasta.

Kokoomus ja keskusta eivät innostuneet ajatuksesta. Suomen rahoilla ei haluttu mennä operoimaan toisen valtion maaperälle.

Viimein Niikon sinnikkäästi ajama someprojekti toteutettiin Ulkoministeriön kautta. Sosiaaliseen mediaan tuotettiin kohdemaiden kielillä informatiivisia videoita, joissa kerrottiin Suomen tiukasta maahanmuuttopolitiikasta.

– Perussuomalaiset oli ainoa puolue joka ajoi tätä. Keskustaa ja kokoomusta asennevaikuttaminen ei kiinnostanut.

Pakolaiskriisistä jäi Niikolle jossain määrin harmillinen olo. Rajoja ei saatu kiinni ajoissa. Nyt maassa oleskelee poliisin arvioin mukaan jopa 6000 henkilöä, joilla ei ole maassa olemisen oikeutta.

– Suomessa on myös todella vaarallisia henkilöitä jatkuvasti vapaana.

Suojelupoliisi seuraa aktiivisesti noin 400 maahan tullutta. Seuratut kuuluvat terroristisen toiminnan riskiryhmiin.

​Keinot löytyvät, jos on tahtoa

Niikko kaipaisi Suomeen napakkaa rajapolitiikkaa.

– Meillä olisi ollut pakolaiskriisin aikana mahdollisuus tulkita sopimuksia, niin muutkin tekivät.

Mallia voisi Niikon mukaan ottaa vaikkapa Ranskan ja Italian rajalta.

– Turvapaikanhakijalle tehdään siellä pikakäsittely, kahden vuorokauden sisällä maahan saapumisesta. Jos sen tulos on hakijan kannalta negatiivinen, seuraa siitä palautus Italiaan. Pääosin kaikki Italiasta Ranskaan pyrkivät palautetaan, koska kansainvälisiä sopimuksia tulkitaan Ranskassa niin, että tulijat saapuvat turvallisesta maasta.

Somekampanjaan Niikko on tyytyväinen. Sen tuloksena säästettiin niin suomalaisten rahoja kuin turvapaikanhakijoiden vaivaa ja hermoja.

– Tuhansia ihmisiä jätti tulematta tänne. Saimme annettua sen tärkeän signaalin, etteivät he välttämättä tule saamaan turvapaikkaa Suomesta.

Vaaleihin Niikko lähtee luottavaisena.

– Näissä vaaleissa valitaan sellaiset päättäjät seuraavaksi neljäksi vuodeksi, jotka haluavat turvata kansalaisten koskemattomuuden, ja tehdä sellaista politiikkaa, ettei rajan yli tulla jatkossa lainkaan ilman asianmukaista lupaa.

Esimerkki videosta (arabia, Bagdadin alue): https://www.youtube.com/watch?v=NwtITy3rs3U&feature=youtu.be​