Törkeistä rikoksista joutuu istumaan vankilassa yleisen oikeustajun kannalta aivan liian lyhyitä aikoja. Jätin tänään lakialoitteen asian muuttamiseksi. Nykykäytäntö on oikeustajun ja turvallisuuden kannalta kestämätön. Raiskauksesta ei saa tuomita. Ei, jos asiaa tarkastellaan ”lusimisen” pituuden näkökulmasta.

Kansalaisten selkeä enemmistömielipide on pitkään moittinut Suomen lainsäädännön heikkoutta törkeiden rikosten tuomioiden osalta. Epäonnistumisia rikoslaissa ja sen tulkinnassa on liiaksi asti.

Esimerkiksi viime joulukuussa Espoon käräjäoikeus langetti 3,5 vuoden vankeustuomion miehelle, joka oli käyttänyt lasta seksuaalisesti hyväkseen lähes kuusi vuotta. Oikeuden mukaan hyväksi käyttö alkoi lapsen 4-vuotias ja teot päättyivät lapsen ollessa 10-vuotias.

Toteutuiko uhrin ja omaisten oikeusturva siinä, että lievän tuomion lisäksi tuomitulla on tässä tapauksessa mahdollisuus päästä ehdonalaiseen vapauteen jo vuoden ja kolmen kuukauden jälkeen? Nykyisen rikoslain mukaan pääsee rikoksentekijä, joka ei ole kolmeen vuoteen ollut vankilassa, ehdonalaiseen vapauteen, kun on kärsinyt rangaistuksesta puolet. Nuorelle rikoksentekijälle istumisaika on kuitenkin vielä lyhyempi, yksi kolmasosa. Lisäksi koevapaus voi koittaa jo puoli vuotta ennen varsinaista vapautusta vankilasta.

Ennenaikaiseen vapauttamiseen johtavat lievennykset tulee poistaa törkeiden henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten kohdalta. Niiden kohdalla käytännön pitää olla se, että istutaan koko tuomio vankilassa, ellei vapauduta koevapauteen puoli vuotta ennen tuomion loppua.

Siirtolaiskriisi alleviivaa linjatiukennuksen tärkeyttä, koska tuomioiden pitää olla uskottavia myös toisiin käytäntöihin tottuneiden ulkomaalaisten kannalta.

Kumpi painaa enemmän: rikollisen vai uhrin oikeusturva?