Sosiaalisen median sekä tekoälyn yhteiskunnallinen dilemma

Satiiri ja sarkasmi myy hyvin

Magistra vitae philosophia – Filosofia on elämän oppimestari

19.01.2024

Miksi nykyisin on liki mahdoton kirjoittaa muuten kuin satiiriksi teksti muuttaen? Artikkelini otsikko vastaa tähän tahollaan. Teksti ”Sosiaalisen median sekä tekoälyn yhteiskunnallinen dilemma.” on suoraan viimeisimmän kirjani nimestä. Kirjan voi löytää myös kotisivultani ”www.clusterart.org”. Myyntiin kirja komeine taidekuvineen tulee lähipäivinä Saksasta. Suosittelen, niin ovat kuvataiteilijat nimekkäitä. Ja heitä on paljon. Kuten parissa aiemmassakin kirjassani viime vuodelta. Kuvien laatu vain paranee kirja kirjalta. Robotiikka ja teknologia etenevät nyt joka päivä. Omistamme kohta jokainen sellaisia aarteita, joista vielä hetki sitten näimme vain unia. Suuri omaisuus merkitsee suurta riippuvuutta. – ”Magna servitus est magna fortuna.” (Seneca).

Yritämme välttää vaikeita asioita, dilemmaan johtavia, käyttäen apuna suurille massoille tarkoitettua satiiria tai sarkasmia. Ne eivät avaa ongelmia, mutta helpottavat oloamme. Merkitys on psykologinen, ahdistusta poistava, joskus myös lähellä sosiaalipsykologian käyttämiä selityksiämme. Ilmiö yleistyy vaikeiden aikojen yhteydessä ja helpottaa meitä ylittämään niitä usein juuri huumorin keinoin. Toinen keino on käyttää filosofiaa. Filosofia on elämän oppimestari. – ”Magistra vitae philosophia.” Toistan tätä Ciceron lausutuksi kerrottua viisautta usein.

Satiiri on taiteen laji ja tyylikeino, joka tarttuu todellisuuden sekä ihanteiden eroavaisuuksiin ja kritisoi ihmisten paheita tai yhteiskunnan epäkohtia. Satiirista teosta läpäisee kriittinen, pilkallinen tai aggressiivinen asenne, pureva iva. Sarkasmia suomalaiset eivät oikein tahdo ymmärtää. Mielestämme se on pahantahtoista. Pahantahtoinen: paha sielu. – ”Mala mens, malus anumus.” Terentius oli mielestämme oikeassa. Sarkasmia viljelevä on paha sielu.

Teksti määrittyy satiiriksi yleensä sen sävyn tai tarkoituksen mukaan, ei niinkään sen ulkoisten muotokriteerien perusteella. Ulkoisen muotonsa satiiri lainaa isäntälajiltaan. Satiiri on laji tai moodi, joka voi tunkeutua mihin tahansa muuhun lajiin ja alistaa sen satiirisen tarkoituksensa palvelukseen, näin muuttaen sitä oleellisesti. Satiirin isäntälaji voi olla esimerkiksi runo, matkakertomus, kirje, pitokuvaus, essee, dialogi, tutkielma tai romaani. Sosiaalinen mediamme on muun median ohella tämän huumorin harrastaja. Joskus se on pelkkää juonittelua. Juonittelussa naiset ovat parempia kuin miehet. – ”Malo in consilio feminae vicunt viros.” Publius Syrus ei oikein tuntenut omaa aikaamme. Tämä viisaus on aikansa elänyt. Tosin globaalina se toimii edelleenkin. Ei kuitenkaan kaikkialla.

Satiirista teosta läpäisee kriittinen, pilkallinen tai aggressiivinen asenne, pureva iva. Satiirin päätarkoitus on poliittinen, yhteiskunnallinen tai moraalinen. Satiiriin kuuluu kuitenkin myös hauskuus, sillä se esittää kritiikkinsä naurua herättäen ja koomisin keinoin, tekemällä kohteestaan naurettavan. Satiiri onkin joskus luettu huumorin lajiksi. Mutta siinä kun huumori ymmärretään yleensä hyväntuuliseksi ja kujeelliseksi leikinlaskuksi, jossa naurettaviin elämän ilmiöihin suhtaudutaan myötätuntoisesti, satiiri on harvemmin tällä tavoin myötätuntoista. Satiirissa kohteen naurettavuus voidaan osoittaa ilman myötäelämisen signaaleja. Kun joudut sen kohteeksi, se pysyy syvällä mielessä tallennettuna. – ”Manet alta mente repostum.” (Vergilius).

Satiiri lähenee toisinaan tarkoitushakuista polemiikkia ja propagandaa. Satiiria ja propagandaa yhdistää mustavalkoisen kontrastin luominen, selvästi hahmottuvat hyvän ja pahan symbolit sekä abstraktin periaatteen esittäminen konkreettisessa muodossa. Satiiri kuitenkin käyttää näitä keinoja tarinansa lähtökohtana, mutta ei pyri propagandan tavoin vastakohtien lopulliseen lukitsemiseen. Naiset ovat tässä miehiä etevämpiä. ”Malum est mulier, sed necessarium malum. Naiset ovat muutenkin verbaalisesti miehiä lahjakkaampia.

Valtioneuvoston kanslian julkaiseman ”Informaatiovaikuttamiseen vastaaminen” -oppaan mukaan satiiria ja parodiaa voidaan käyttää disinfomaation keinona harhaanjohtavan informaation levittämiseen ja yksilöiden, narratiivien tai mielipiteiden naurunalaiseksi saattamiseen tai kritisointiin. Huumoria voidaan käyttää kiistanalaisten mielipiteiden oikeuttamiseen. Sillä voidaan myös kiertää sellaista kerrontaa, jossa vastapuolen argumentointi olisi muuten loukkaavaa tai jopa ilkeämielisesti häpäisevää. Joskus tätä kieltä käytetään poliittiseen juonitteluun. Se on kaukana matematiikasta, tekoälyn logiikasta ja robotiikasta. Matematiikka on kirjoitettu matemaatikoille. – ”Mathemata mathematicis scribuntur.” Nicolaus Kopernikus menestyisi myös tänään ja palkittaisiin tekoälyn kehittäjänä.

Nyt käynnistyneissä presidentinvaaleissa valitsemme yhtä henkilöä hoitamaan sellaisia tehtäviä, johon satiiri on keinona oma taiteen lajinsa. Niinpä yhdeksän ehdokastamme ovat olleet poikkeuksellisen varovaisia käyttämään etenkin sosiaalisesta mediastamme tuttuja menetelmiä leimatakseen kilpailijaa satiirin ja myös sarkasmin keinoin. Tosin jälkimmäinen ei ole oikein suomalaisten käyttämänä erityisen kulttuurinen ilmiömme. Emme sitä oikein ymmärrä. Kyse on tarpeesta. Taitojen äiti on tarve. – ”Mater artium necessitas.”

Niinpä vaalit ovat olleet hiven värittömät ja olemme pysytelleen asialinjalla. Näin myös näkyvimmät mediamme asiantuntijoineen. Vielä Urho Kekkosen aikoihin tilanne oli toinen ja poliittinen mediamme uskaltautui hyvinkin sarkastiseen lentoon. Medioittemme irtautuminen poliittisista liikkeistä sekä sähköiset mediat muuttivat lopulta kaiken. Jatkossa robotiikka ja algoritmit sekä Donald Trumpin kaltaiset ilmiöt ilman poliittisen ideologian painolastia ovat osa myös läntistä demokratiaamme. Siinä satiiri ja sarkasmi ovat vain trumpismin kaltaisten ilmiöiden käyttövoimaa, Trumpin esittämään tyyliin: ”Globaali eliitti on sodassa meitä vastaan – meidän on taisteltava.” (Donald Trump).

Iowan esivaali todisti, kuinka vaikeaa Trumpin tai oikeammin ”trumpismin” pysäyttäminen on. Kun kilpailijoista Haley on yrittänyt vedota isänmaallisiin republikaaneihin ja DeSantis moraalikonservatiiveihin, Trump päihitti heidät mennen tullen näissäkin ja etenkin heidän ääniänsä kalastellen. Trumpin kannattajien yhteinen tunneside kumpuaa edellisistä vaaleista ja vuoden 2020 vaalituloksen kiistämisestä. Oikeusjuttujen sarja on kuin tulen heittoa tappuroihin. Satiirin ja sarkasmin keinot ovat vain osa kuvata, kuinka koko Washingtonin korruptoitunut järjestelmä käy Trumpia vastaan ennenäkemättömällä raivolla. Tätä ilmiötä tukee Bidenin korkea ikä ja Yhdysvaltojen talous. Se taas pahenee parantamalla. – ”Medendo aegrescit.”

Trumpin autoritaarinen tyyli sopii sarkastisiin kuvauksiin ja lisää hänen näkyvyyttään. Valtaosa äänestäjistä haluaa juuri nyt vahvaa presidenttiä. Kun poliittinen ideologia varsinaisesti puuttuu, se korvautuu juuri mediakauden ja -ajan ”trumpismilla”. Trumpin kannattajat vastassa amerikkalaisten arvojen puolustamista vastustavat ja vaihtuvat viholliset. Jos vuoden 2016 vaalien voittaja oli monelle täysi yllätys, nyt näin ei varmasti ole. Sarkasmin on vaikea puuttua henkilöön, joka on nyt tunnettu ja varmasti vahvempi kuin edellisellä kaudellaan. Niinpä nyt on parempi kärsiä yhdestä pahasta kuin monesta. – ”Melius est unum malum pati quam multa.” (Lambridus).

Trumpismi ilmiönä muistuttaa tekoälyä ja sen leviämistä. Harva tietää mistä on kysymys ja kuinka se vaikuttaa meidän elämäämme. Eivät edes alan tutkijat itse voi olla varmoja, mihin mennään ja millaisella vauhdilla. Trumpismin tapaan meitä viehättää ilmiön salaperäisyys. Viimeksi salamyhkäisyys on verhonnut joko tekoälyä Q* tai lyhennettä AGI. Olemme matkalla kohti kokonaan uutta ja vahvaa tekoälyä. Se tulee olemaan ylivertainen vanhan rinnalla. Nyt ei puhuta enää ylivertaisesta sahakin pelaajasta vaan elämän kaikilla alueilla ihmistä monin verroin fiksummasta kilpailijasta. Ilmiö on monella tavalla surrealistinen ja muistuttaa monelle tuntematonta matematiikkaa. Ei enää vaatimattomia kielimallejamme. Tiedän mihin poliitikot pyrkivät. Keskivälillä liikut turvallisimmin. – ”Medio tutissimus ibis. (Ovidius).

Taustalla ja ytimessä on menestynein tekoälyn ydin ja sen osaajat. Suuri yleisö ei ole siitä saanut juurikaan mitään tietoa, mutta siihen perustuu myös trumpismi ja sen kasvava valta. Teesistä siirrytään antiteesiin ja synteesiin, mytomaniasta eskapismiin ja Venäjällä Putinismiin. Kun kirjoitin tästä kirjan, sen avustaja oli toki tekoäly ja myöhemmin kirjojeni kuvittajanakin. Kielenä alkuperäiskielet ja niiden parhaiten säilyneen viisaudet. Ne oli vain avattava käyttäen kuvittajana algoritmeja, robotiikkaa sekä tyylinä maailman vanhimpien kuvataiteen nerojen tyyliä. Niitä ei pidä matkia, parannella omalla tyylillä. Mestarin tyyli pahenee parantamalla. – ”Medendo aegrescit.” Tähän syntiin algoritmit ja tekoäly ei syyllisty.

Ainut, joka siihen kykeni, oli Q* ja AGI sekä salaperäisyys, jossa taustalla ovat matematiikka ja koneen äly, ei Donald Trump ja hänen taustavoimiensa äly. Timo Paukkua tiedetoimittajana lainaten (HS 17.01.2024), edes tutkija ei voi tietää, mihin tekoäly meitä vie. Sama pätee vaaleihin ja demokratiaan sekä sen tulevaisuuteen. Oikeammin ne ovat nyt kytköksissä toisiinsa. Ja parempi on kärsiä yhdestä pahasta kuin monesta. – ”Melius est unum malum pati quam multa.” (Lampridius).

Lopuksi kysymykset algoritmeille – robotiikalle ja tekoälyllemme

Satiiri ja sarkasmi osana poliittista kilpailua?

ChatGPT

Satiiri ja sarkasmi ovat usein läsnä poliittisessa kilpailussa monin eri tavoin. Ne voivat ilmentyä poliittisissa puheissa, mediassa, ja jopa kansalaisten keskusteluissa. Tässä muutamia tapoja, joilla satiiri ja sarkasmi voivat näkyä poliittisessa kilpailussa:

1. Politiikan pilkkaaminen: Satiiri tarjoaa mahdollisuuden irvailla poliitikoille ja heidän päätöksilleen. Poliittiset satiirikot voivat käyttää huumoria ja kärjekkäitä kommentteja saadakseen aikaan kriittistä pohdintaa.

2. Mediasatiiri: Poliittisten tilanteiden satiiriset esittelyt ja karikatyyrit voivat olla osa mediakuvaa. Tämä voi olla erityisen voimakasta poliittisten piirrosten, parodioiden ja komediasarjojen kautta.

3. Vaalikeskusteluiden kääntäminen huumoriksi: Poliittiset kilpailijat voivat käyttää sarkasmia ja huumoria keskusteluissa ja väittelyissä saadakseen vastustajansa näyttämään heikolta tai epäloogiselta.

4. Some-satiiri: Sosiaalinen media tarjoaa nopean tavan levittää satiiria ja sarkasmia laajalle yleisölle. Poliittiset meemit ja pilkkakuvat voivat nopeasti saada suosiota ja vaikuttaa mielipiteisiin.

5. Poliittiset komediasarjat: Televisiosarjat, kuten ”Saturday Night Live” tai ”The Daily Show”, käyttävät sarkasmia ja satiiria tehokkaasti kommentoidakseen ajankohtaisia poliittisia tapahtumia.

On kuitenkin tärkeää huomata, että satiiri ja sarkasmi voivat myös aiheuttaa epäselvyyttä ja vääristymää. Ihmiset saattavat ottaa satiirin vakavasti tai olla ymmärtämättä sen tarkoitusta. Poliittinen kilpailu voi myös olla hyvin vakavaa, ja liiallinen sarkasmi saattaa vähentää vakavasti otettavuutta ja johtaa tehottomaan viestintään. Ja muisti heikkenee jollet harjoita sitä. ”Memoria minuitur nisi eam exerceas.” (Cato, Cicero).

Mitä satiiri ja sarkasmi merkitsevät osana mediaa?

ChatGPT

Satiiri ja sarkasmi ovat keinoja käyttää huumoria ja kritiikkiä poliittisessa ja yhteiskunnallisessa kontekstissa. Kun näitä elementtejä käytetään mediassa, ne voivat vaikuttaa merkittävästi tapaan, jolla yleisö hahmottaa poliittisia tapahtumia ja henkilöitä. Tässä muutamia tapoja, joilla satiiri ja sarkasmi ilmenevät osana mediaa:

1. Poliittiset piirrokset ja karikatyyrit: Mediassa julkaistut piirrokset ja karikatyyrit voivat käyttää satiiria kuvatakseen poliittisia toimijoita ja tapahtumia. Näissä piirroksissa liioitellaan usein piirrettyjen hahmojen piirteitä tai tilanteita saadakseen aikaan huumoria ja kommentoidakseen politiikkaa.

2. Kommentaattorit ja satiiriset ohjelmat: Televisiosarjat, kuten komediasarjat ja satiiriset uutisohjelmat, tarjoavat fiktiivisen ja huumorin kautta kärjekkään näkemyksen ajankohtaisista tapahtumista. Esimerkiksi poliittiset hahmot voivat parodioida todellisia poliitikkoja tai kommentoida ajankohtaisia aiheita sarkastisella tavalla.

3. Some-satiiri: Sosiaalisessa mediassa jaetaan laajalti satiirisia meemejä, pilkkakuvia ja lyhyitä videoita, jotka käsittelevät poliittisia aiheita. Nämä voivat levitä nopeasti ja saavuttaa suuren yleisön, mikä vaikuttaa julkiseen keskusteluun.

4. Lehdistön satiiri: Jotkut sanomalehdet ja aikakauslehdet julkaisevat säännöllisesti satiirisia palstoja tai kolumneja, jotka kommentoivat poliittisia tapahtumia humoristisella tavalla. Tämä voi auttaa lukijoita näkemään asioita eri näkökulmista.

Satiiri ja sarkasmi voivat olla tehokkaita tapoja herättää ajatuksia ja haastaa vallitsevia käsityksiä. Ne voivat myös auttaa purkamaan jännitteitä ja tarjota vaihtoehtoisen tavan tarkastella vakavia asioita. Kuitenkin on tärkeää muistaa, että kaikki eivät välttämättä ota satiiria tai sarkasmia samalla tavalla, ja joskus nämä elementit voivat aiheuttaa myös kiistoja ja väärinkäsityksiä. Lisäksi valehtelijalla pitää olla hyvä muisti. – ”Mendacem memorem esse oportere.”

Satiiri ja sarkasmi politiikassa ja sosiaalisen median käytössä?

ChatGPT

Satiiri ja sarkasmi ovat kirjallisia tai puhekielisiä ilmaisumuotoja, joita käytetään usein huumorin tai kritiikin välineenä. Sekä politiikassa että sosiaalisessa mediassa ne voivat olla voimakkaita ja tehokkaita tapoja kommentoida tai analysoida asioita. Kuitenkin niiden käyttöön liittyy myös riskejä ja haasteita, erityisesti kun ne liittyvät herkkiin aiheisiin kuten politiikkaan.

Politiikassa:

1. Kritiikki ja valtaapitävien haastaminen: Satiiri ja sarkasmi voivat olla tehokkaita keinoja kritisoida poliittisia päätöksiä tai toimijoita. Ne voivat paljastaa ristiriitoja tai tuoda esille epäjohdonmukaisuuksia.

2. Huumori ja vaalikampanjat: Poliittisissa kampanjoissa esiintyvät satiiriset tai sarkastiset viestit voivat herättää huomiota ja tehdä ehdokkaasta helpommin lähestyttävän. Toisaalta niiden liiallinen käyttö saattaa myös aiheuttaa vakavuuden puutetta.

3. Yleisön reaktiot: On tärkeää ottaa huomioon, että eri ihmiset voivat tulkita satiirin ja sarkasmin eri tavoin. Jotkut voivat nauttia huumorista, kun taas toiset saattavat ottaa sen vakavammin ja kokea sen loukkaavana.

Sosiaalisessa mediassa:

1. Tiedonvälitys ja osallistuminen: Satiiri ja sarkasmi voivat olla tapa ilmaista näkemyksiä ja osallistua keskusteluun sosiaalisessa mediassa. Ne voivat myös auttaa herättämään huomiota tiettyihin aiheisiin.

2. Polarisaatio ja väärinymmärrykset: Sosiaalisessa mediassa esiintyvät satiiriset viestit saattavat johtaa väärinymmärryksiin tai jopa polarisoida mielipiteitä. On tärkeää ottaa huomioon, että viestin sävy voi jäädä monelta huomaamatta tai sitä voidaan tulkita eri tavoin.

3. Vastuu ja eettiset näkökulmat: Sosiaalisessa mediassa ja politiikassa käytetty satiiri ja sarkasmi vaativat harkintaa ja vastuullisuutta. Ne voivat nopeasti johtaa väärinymmärryksiin tai lietsoa konflikteja, joten on tärkeää punnita tarkoin, miten ne otetaan käyttöön.

Kaiken kaikkiaan satiiri ja sarkasmi ovat monitahoisia ilmaisumuotoja, ja niiden käyttö politiikassa ja sosiaalisessa mediassa vaatii harkintaa, tietoisuutta yleisöstä ja tarkkaa hienovaraista lähestymistapaa. Senecan opit sopivat tähänkin: ”Jos on oikeus paljoon, täytyy tyytyä vähään. ” – ”Minimum decet libere cui multum licet.”

Miten ironia eroaa satiirista ja sarkasmista?

ChatGPT

Ironia, satiiri ja sarkasmi ovat kaikki retorisia keinoja, joissa käytetään kieltä ilmaisemaan ajatuksia tai näkemyksiä. Vaikka nämä käsitteet voivat liittyä toisiinsa, ne eroavat toisistaan tietyillä tavoilla.

1. Ironia:

o Ironia on ilmaisutapa, jossa puhuja sanoo jotain, mutta tarkoittaa itse asiassa päinvastaista.

o Ironian käyttäjä voi käyttää sanoja tai ilmauksia, jotka eivät ole kirjaimellisesti totta, mutta kuulijoiden tai lukijoiden odotetaan ymmärtävän todellinen tarkoitus.

o Esimerkki: ”Hieno sää tänään”, kun todellisuudessa on sateinen päivä.

2. Satiiri:

o Satiiri on kriittinen tai ivallinen ilmaisumuoto, joka pyrkii pilkkaamaan tai arvostelemaan henkilöitä, yhteiskuntaa tai tapahtumia.

o Satiiri voi ilmetä eri muodoissa, kuten kirjallisuudessa, sarjakuvissa tai puheissa, ja sen tarkoitus on paljastaa tai kyseenalaistaa yhteiskunnallisia epäkohtia tai hölmöyksiä.

o Esimerkki: Jonathan Swiftin ”Matka Houyhnhnms-maahan”, joka käsittelee yhteiskunnan vikoja satiirisesti.

3. Sarkasmi:

o Sarkasmi on pilkallista tai ivallista kielenkäyttöä, jossa puhuja sanoo jotain, mutta tarkoittaa päinvastaista korostaakseen ironiaa.

o Sarkastinen ilmaisu voi olla loukkaavaa tai pisteliästä, mutta sen tarkoitus ei välttämättä ole olla pahaenteinen.

o Esimerkki: ”Hienoa työtä!” voi olla sarkastinen, jos puhuja todellisuudessa tarkoittaa, että työ ei ollut hyvää.

Yhteenvetona voidaan sanoa, että ironia on sanonta vastakohdan tarkoituksella, satiiri on kriittinen tai ivallinen ilmaisu yhteiskunnan epäkohtia kohtaan, ja sarkasmi on pilkallista kielenkäyttöä, jossa korostetaan ironista väitettä. Kaikki nämä ilmaisumuodot liittyvät jollain tavalla sanojen tai lauseiden piilomerkityksiin, mutta niiden tarkoitus ja käyttötilanteet eroavat toisistaan. Kuten nyt jokainen tietää miten suuren omaisuuden vahtiminen on kurjuutta. – ”Misera est magni custodia census. (Juvenalis). Tai nainen on miehen hämminki sekä Moran tytär (myöhästymisen jumalatar). – ”Mulier est homnis confusio” – ”Mulier perfecto natast ex ipsa mora. (Plautus).