Perussuomalaisten kannatus nousee ja perinnepuolueitten laskee. Näistä demarit ja etenkin maalaisliitto-keskusta ovat kuilun partaalla. Jälkimmäisen kannatus on kohta vain puolet perussuomalaisten kannatuksesta. Sillä kannatuksella on vaikea valita uskottavaa johtajaa ja toimia samalla hallituksessa radikaalin punavihreän vasemmiston aisankannattajana.

Jos haluaa äänestää patrioottista ja omaa maatamme rakastavaa poliitikkoa, silloin puolue on uskottavin juuri näistä käsitteitä tunnettuna. Keskellä oleva ja moneen suuntaan kumartava ei tässä uudessa ajassa kiinnosta. Se aika on ohi, jolloin kilpailimme paikasta keskustassa ja meillä oli sosialisteja ja ei-sosialisteja. Isänmaallinen patriootti sanoo sen ujostelematta ja myös porvarit ovat palanneet politiikan parrasvaloihin.

Näin kirjoitin jo vuosia sitten. Nyt perussuomalaisten kannatus on Suomessa selvä ykkönen ja perinnepuolueet ovat syöksymässä. Maalaisliitto-keskusta hakee uutta veturia. Paluu maalle ja juurilleen tulee myöhässä.

Lokalistit ja kansallismielisen patriotisminsa avoimesti paljastaneet ovat ainut keino hoitaa myös globaali vastuumme luonnonvaroistamme. Jussi Halla-aho kertoo sen ymmärrettävästi. Kiinassa tuotettu ja meille tuotu tuhlaa luontoa eniten. Oma maa mansikka, muu maa mustikka. Voittajat eivät usko sattumaan eivätkä jumalat heitä noppaa.

Politiikassa valta on tärkeämpää kuin suosio ja sankarien kultti on myös samalla hyvän onnen kultti. Hallitseminen on hyvälle poliitikolle valitsemista. Eikä valtaa ole ilman vihaa tiesi jo Euripides aikanaan. Vihapuhetta ei pidä pelätä. Suuret sanat eivät suuta halkaise.

Ei riitä että menestyt, jonkun on epäonnistuttava. Ei todellisen johtajan tarvitse johtaa – hän tyytyy näyttämään tietä. Nämäkin ovat ikivanhoja totuuksiamme. Eivät ne vanhene. Suuret ovat suuria vain siksi, että muut ovat polvillaan. Menestymiseen ei ole reseptiä mutta epäonnistumiseen on, ja se on tapa pyrkiä olemaan kaikkien mieliksi. Etenkin median.

Jos et aseta itsellesi päämäärää, pysyt paikallasi ja taannut, neuvoi Paavo Nurmi ja varmasti oli oikeassa. Toki hän myös epäonnistui ja oppi niistä enemmän kuin menestyksestään. Nurmi oli kuuluisa kuuluisuudestaan ja hänelläkin kunnianhimo oli jalostettua turhamaisuutta. Hyväksyi haastattelun ja haastattelijana oli Urho Kekkonen.

Oman aikamme julkimot, julkisuuden ja median luomukset, ne se myös lopulta tuhoaa. Sellaista julkisuutta on varottava. Viisas poliitikko antaa erehdyksensä kansalleen anteeksi, ja Kekkonen antoi. Menestyminen on elää elämänsä omalla tavallaan, ei muiden ja muita matkien.

Koska harva heistä, oman aikamme poliitikoistamme, on neroja, ei heillä ole oikeasti vihollisiakaan. Sellaisella poliitikolla, iän myötä, jokainen voitto kääntyy lopulta tappioksi. Jos nyt niin vanhaksi elävät. Hyvä poliitikko löytää kyllä vihollisia ja osaa käyttää heitä kilpenään.

Jos elävät, neroja ovat, heidän paheita aletaan pitää lopulta hyveinä. On kovin raskasta elää imagonsa, median luomuksen, mukaisesti. Mikään ei menesty niin kuin menestys. Tämä pätee etenkin tänään mediayhteiskunnan melskeissä. Trump osasi tämän läksyn ja lapsena.

Politiikassa on joskus hetkiä, jolloin on oltava oikeassa ja osattava hävitä. Euroopassa on nyt useita tällaisia poliitikkoja. Briteillä yhtenään. Niinpä paras tapa pitää sanansa on olla antamatta sitä.

Rehellinen ihminen ei jää kiinni valheistaan. Paksu nahka on sekin Jumalan lahja. Valtiomies on poliitikko, joka on ollut kuolleena yhden sukupolven ajan. Joskus jopa kaksi. Reaaliaikainen yhteiskunta mutkisti tämän ajattelumme.

On paljon helpompaa taistella periaatteittensa puolesta kuin elää niiden mukaan. Hallitukset eivät koskaan opi, vain ihmiset oppivat. He korjaavat lopulta ne virheet, joita ovat vaaleissa tehneet. Siinä demokratia on hyvin oikeudenmukainen ja jakaa myös suuria valheita. Mitä suurempi valhe, sitä todennäköisemmin siihen uskotaan.