Noita Matteuksen evankeliumin (5:6) sanoja siteerasi Aleksei Navalnyi oikeuden istunnon loppusanoissaan 19.2. Hänet tuomittiin jälleen kerran tekaistuilla syytteillä hänen paljastettuaan Venäjän hallinnon väärinkäytöksiä. Tuossa otsikossa ne ovat vapaasti käännettynä venäjänkielisestä Raamatusta. Kokonaisuudessaan hänen lainaamansa teksti kuuluu ”Siunattuja ovat ne, joilla on totuuden nälkä ja jano, sillä heidät ravitaan.”
Navalnyi sanoi puheenvuorossaan uskovansa Jumalaan ja että hänen uskonsa auttaa häntä paljon hänen korruptionvastaisessa työssään. Hän kertoo kaiken olevan helpompaa johtuen kirjasta, jossa on ”enemmän tai vähemmän suoraan kirjoitettu, miten tulee toimia kussakin tilanteessa”, viitaten selvästi Raamattuun.
Venäjällä on noussut kansanliike, joka nyt näkyy Navalnyin kannatuksena. Mutta mistä tuossa liikkeessä on kyse pohjimmiltaan? Navalnyin omien sanojen mukaan Venäjä on rikas maa luonnonvaroiltaan, mutta kansa on jäänyt köyhäksi. Neuvostoliiton perustus – Jumalan kieltävä ateismi – romahti, mutta mitään ei ole annettu tilalle riittävissä määrin. Niinpä itsekäs oman edun tavoittelu pitää valtaa. Seurauksena keneenkään ei ole voinut luottaa ja niinpä kansa elää köyhyydessä.
Vaasa ja Suomi väärällä tiellä
”Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku”, opetti presidentti Paasikivi. Vaasassa ja Suomessa totuuden ääneensanomista pelätään, koska siitä voi joutua syytteeseen. Onko kyse Raamatun siteeraamisesta, maahanmuuton epäkohdista, hallinnon väärinkäytöksistä, sillä ei ole väliä. Viisautta olisi tunnustaa tosiasiat. Olemme vaarallisella tiellä.
Itse olen pyrkinyt tuomaan esiin tosiasioita liittyen mm.
• pari vuotta sitten puretun Vanhan Vaasan koulun sisäilmaongelmiin
• Variskan parkkipaikkojen vähyyteen
• Vamian hallinnon toimintaan esimerkiksi ohjelmistoratkaisuihin liittyen
Näistä kolmesta mainitusta ongelmasta tuo ensimmäinen on selvästi poistunut, toinen on ilmeinen ja pahentunut. Näistä kolmas on huonosti tunnettu, mistä syystä kerron siitä vähän lisää.
Vamian ohjelmistohankinnat
Elokuun lopussa 2019 kyselin koulutuslautakunnan budjettikokoukseen valmistautuessa huomasin Vamian kohdalla epäselvyyksiä. Juuri edellisessä kokouksessa olimme myöntäneet oppisopimustoimen rahastosta lisää rahaa oppisopimustoimintaan. Tuossa kokouksessa oli tuotu suullisesti esiin, että noilla rahoilla palkataan yksi työntekijä lisää kehittämään oppisopimustoimintaa sekä ehkä hankitaan ohjelmisto. Niinpä lähetin ennen kokousta seuraavanlaista sähköpostia kokouksen osanottajille:

§50 Vamian talous ja investoinnit
Edellisessä kokouksessa päätimme myöntää lisärahoitusta oppisopimustoimintaan, hankintalistalla oli mm. ohjelmisto. Nyt on vähennetty yksi oppisopimusasiantuntija. Rahallisesti tähän on panostettu hurjasti lisää, mutta muuten ensi vuoden suunnitelmia lukiessa näyttää kuin oppisopimustoimintaa ei olisi lainkaan. Kuka tällä hetkellä Vamiassa vastaa tuosta Vamian henkilöstön koulutuksesta, josta puhuttiin toukokuun kokouksessa? Mihin myönnetyt varat tullaan käyttämään? Haluan kunnon selvityksen asiasta, muuten en tule hyväksymään talousarvioesitystä.
Toinen asia on nämä ohjelmistot. Tietojärjestelmiä on joka lähtöön, kuinka paljon ne keskustelevat keskenään ja oikeasti helpottavat työntekoa? Tässä jos missä olisi säästökohde. Näistä ohjelmistoista olisi hyvä saada vaikka laskennallinen kokonaisvuosikustannus. Olen kuullut paljon haukkuja toimimattomista tietojärjestelmistä; koulutusta kehitettäessä toimivat ja tarkoituksenmukaiset tietojärjestelmät ovat ensisijaisen tärkeitä.

Tuolloin sain selvää, henkilökohtaista palautetta asian tiimoilta. Puheenjohtaja kielsi vastaavanlaisten sähköpostien lähettämisen vastaisuudessa ja muutama muu meuhkasi siitä, että aina kyselen Vamian asioista. Lopulta minun oli jätettävä eriävä mielipide Vamian taloutta koskevaan kohtaan.
Onko vielä toivoa?
Navalnyi istuu nyt vankilassa ja odottaa tuomionsa päättymistä. Mutta toisaalta, hän on tehnyt tehtävänsä ja aika on hänen puolellaan. Sen sijaan Venäjän valtaapitävien kissanpäivät ovat vähissä. Samalla tavoin kuin vielä 1985 kommunistinen puolue rakennutti hienoja lukaaleja itselleen, nytkin alkavat viimeiset hetket olla käsillä. Kohta totuuden peittelijät pelkäävät tulevansa tuomituksi.
Samalla tavoin Suomessa ja Vaasassa meidän ei tule politikoida ja miettiä, miltä asiat näyttävät. Viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen. Haasteita on joka lähtöön, mutta tulevaisuuden kannalta tärkein on meidän nuoriso. Pahoinvoivia nuoria ei auta toimistossa maski päässä istuva ammattilainen. Kuka tahansa lapsia ja nuoria arjessa kohtaava voi olla avuksi ja puuttua ongelmiin.
Ongelmat on uskallettava tunnustaa avoimesti ja ääneen. Niistä pitää puhua yhdessä ja kaikkien kesken. Emme enää voi jättää kaikkea vastuuta virkamiehille. Nyt on toiminnan aika. Suurin virhe olisi pelätä ja olla tekemättä mitään. Ja totuuden etsijä tulee kylläiseksi.