Suomen pakolaispolitiikka – millaista sen pitäisi olla?

Tällä hetkellä Suomen pakolaispolitiikka on poliittisesti kuuma aihe. Vaikeaksi asian käsittelyn tekee kunnon keskustelufoorumin puuttuminen. Keskultellaan tunteilla ja ”mustatuntuu” -tiedon varassa. Sen vähäisen keskustelun pohjana on nykyiseen politiikan ongelmat.

Mikä sitten olisi tavoitetila? Millainen pakolaispolitiikka olisi järkevää ja kaikkien osapuolten kannalta sopivaa? Tämä on todellinen kysymys, jota pitäisi pohtia isommallakin foorumilla. Aloitetaan nyt tästä kirjoituksesta.

Pakolaisten ottaminen Suomeen ei sinänsä ratkaise ongelmia

Nykykeskustelussa tämä on yksi asia, josta ei ole pystytty keskustelemaan. Nyt Suomessa tämä menee niin, että maahanmuuttajat ovat kaikki samalla viivalla. Yhteiskunnan puolelta kaikille tyrkytetään ensin kieliopintoja ja sitten 2. asteen ammattitutkintoa ja oletetaan, että heistä kasvaa veronmaksajia. Sitten ihmetellään, kun ei ilmaantuu ongelmia.

Jokaiselle maahanmuuttajalle pitää olla joku tavoite yhteiskunnan näkökulmasta

Työperäisen maahanmuuttajan pitäisi maksaa Suomeen veroja. Siis näin yhteiskuntasysteemimme olettaa. Entäs sitten pakolaiset, jotka tulevat hädänalaisesta tilanteesta? Heidän ei voi olettaa heti maksavan veroja?

Pakolaisuuden lähtömaille on yhteistä niiden infrastruktuurin tai yhteiskunnallisen järjestelmän kehittymättömyys. Toisin sanoen yhteiskunta ei toimi, kuten meillä. On jonkinlaista epäjärjestystä ja turvattomuutta. Nämä taas johtuvat usein koulutuksen puutteesta ja maan ideologisesta suuntauksesta. Niissä maissa, joissa islam tai ateismi on hallitseva ideologia, on yhteiskunnallisia haasteita.

Suomi voi tarjota pakolaiselle koulutuksen avulla mahdollisuuden muuttaa takaisin omaan maahansa. Tällöin voitaisiin odottaa, että tuon pakolaisuuden lähtömaan tilanne muuttuisi pitkällä tähtäimellä. Tämän tulisi siis olla tavoitetila pakolaisen kohdalla, että hänen toimintansa vaikuttaisin pitkällä tähtäimellä lähtömaan tilanteeseen vakauttavasti.

Konkreettisesti tarkoitan, että pakolaisuuden lähtömaissa tarvittaisiin kielitaitoista ja korkeakoulutettua sivistyneistöä. Siis opettajia, insinöörejä, lääkäreitä ja niin edelleen.

Käytännön järjestelyt

Kun keskustelu pakolaispolitiikasta oli kuumimmillaan, keskustelijat olivat jakautuneet kahteen leiriin. ”Suvakit” olivat sallivamman maahantulopolitiikan kannalla ja ”rasistit” olivat vähemmän sallivia. Sallivamman linjan edustajat argumentoivat kantaansa mm. karjalaisten asuttamisella ja vastaavilla esimerkeillä. Heidän vastustajansa taas vetosivat maahanmuuton kustannuksiin ja rikollisuuden lisääntymiseen. Tavallaan molemmat olivat mielipiteissään oikeassa, mutta väitellessään puhuivat eri asioista.

Tosiasiassa maahanmuutto nykymuodossaan on liian kallista. Suomi ottaa velkaa ja etenkin pakolaiset eivät löydä polkua, joka johtaisi heidät nettoveronmaksajiksi. Toisaalta meillä Suomessa on paljon asuntoja tyhjillään, joten miksi ei otettaisi? Siis molemmat ovat oikein. Mutta tästä selvästä ristiriidasta huolimatta onko tilanne mahdoton?

Suomessa valtio on velkainen, mutta kansalaisilla olisi resursseja

Suomen ongelma on vanhentunut pakolaispolitiikka. Sitä ei ole modernisoitu vastaamaan nykytilannetta. Osaltaan ongelma on Suomen ratifioimat kansainväliset sopimukset, jotka eivät vastaa nykypäivän haasteita.

Järkevää politiikkaa olisi luoda pakolaisten vastaanottojärjestelmä, jossa pakolaiskriteerin täyttävälle myönnettäisiin tilapäinen oleskelulupa tiukoin ehdoin. Oleskelulupaa voisi jatkaa vain siinä tapauksessa, että henkilö on joko selkeästi työelämässä veronmaksajana tai sitten etenee opinnoissa hyvää tahtia. Valtio takaisin vain minimitoimeentulon, mutta kansalaisjärjestöt ja muut toimijat saisivat mahdollisuuden auttaa heitä. Minimitoimeentulo tarkoittaisi käytännössä halpaa vuokra-asuntoa syrjäseudulta sekä ruokarahaa.

Tässä mallissa pakolaisten auttamisesta kiinnostuneet tahot kuten SPR ja seurakunnat saisivat vapaan temmellyskentän omalla rahoituksellaan. Näin sallivampaa turvapaikkalinjaa vaativat voisivat itse aktiivisesti vaikuttaa hädänalaisten tilanteeseen. Ne voisivat esimerkiksi auttaa löytämään asunnon ja työtä kaupungista.

Tämä malli vapauttaisi valtion vastaanottokeskustoiminnasta, joka ei nykytilanteessa ole kenenkään etu. Meillä on Suomessa ollut perätysten monta hallitusta ajamassa sellaista linjaa, jossa valtion maksettavaksi on kerätty sille kuulumattomia toimintoja. Tähän saakka Suomi on maksanut työmarkkina- ja sosiaalitukia työperäisesti maahanmuuttaneille. Tämä on väärin kaikkia kohtaan, myös näitä tuen saajia kohtaan.

Ulkomaalaisille opiskelijoille on tarjottu ilmainen koulutus, mutta heille ei ole annettu mahdollisuutta hyödyntää osaamistaan käytännössä. Näin tämäkin investointi on ollut kuin kankkulan kaivoon heitetty resurssi.

Toivoa on

Niin kauan kuin on elämää, on myös toivoa. Jokainen meistä voi vaikuttaa, myös sinä. Kyynisyys ei vie eteenpäin. Päätä itse oma kantasi niin, että voit seistä sen takana. Asiat eivät muutu kotisohvalla istumalla eikä ongelman olemassaoloa kieltämällä.