Perussuomalaiset

Marko Joensuu

”Euroopan Integraation Taloustiede”

11 kommenttia

The Economics of European Integration” ”Euroopan Integraation Taloustiede

Taannoinen syntymäpäivä palautti mieleeni opiskeluaikoja. Kun tulee jonkin verran ikää, oppii arvostamaan asioita hieman eri tavalla. Saan olla ikuisesti kiitollinen siitä, että olen saanut olla lukuisten eri huippuprofessoreiden oppilas. Yksi opettajistani oli Columbian Yliopiston professori Seamus O’Cleireacain (Columbia University in the City of New York).

Kuka sitten Seamus O’Cleireacain on? Tässä englanniksi lyhyt bio hänestä:

Seamus O’Cleireacain As adjunct professor at SIPA, he teaches courses on EU-US economic relations and on European economic integration and is professor emeritus at Purchase College. A specialist on international economic policy, European economic integration, including European Monetary Union, US-EU relations, and trade policy, from 1991-94, he was in charge of the Ford Foundation’s Program in International Economics and Development. He has been a consultant and advisor to the United Nations, the State Department, the Carnegie Endowment for International Peace, the U.K. Department of Trade and Industry, and the Japanese Foreign Ministry’s Japan Foundation Center for Global Partnership.

Kuten jo yllä olevasta biostakin voi jo hyvin päätellä professori Seamus O’Cleireacainin tutkimukset käsittelevät seuraavia asioita:

European Union

European economic integration

international economic policy

EU-US relations

European Monetary Union

trade policy

Professori Seamus O’Cleireacainin yhteystiedot:

https://www.sipa.columbia.edu/faculty-research/faculty-directory/seamus-ocleireacain

https://www.columbia.edu/

Professori Seamus O’Cleireacain tuli erityisesti mieleeni aihealueensa takia, sillä marraskuussa 1995, tarkalleen 6 – 24.11.1995, hän piti ja luennoi kurssin ”The Economics of European Integration” Master of Business Administration (MBA) opiskelijoille, joilla pääaineena oli joko International Finance tai International Business tai molemmat, kuten allekirjoittaneella. Vaikka kurssista ja luennoista on kulunut aikaa jo yli 25 vuotta, keskeinen ja oleellinen asiasisältö ei ole muuttunut mihinkään, koska kuten matematiikassa, taloustieteen perusteet, fundamentit, pysyvät samoina.

The Economics of European Integration” eli ”Euroopan Integraation Taloustiede” on tärkeämpää kuin koskaan, koska lähestymme EU:n Elpymisrahaston hyväksymistä tai hylkäämistä. Muistutuksena Suomi liittyi EU:hun 1.1.1995 ja rahaliittoon 1.11.1999.

En aio ryhtyä pitämään ja luennoimaan professori Seamus O’Cleireacain ”The Economics of European Integration” aka ”Euroopan Integraation Taloustiede” kurssia englanniksi, enkä suomeksi, koska se veisi enemmän aikaa kuin mitä kurssi vei professori Seamus O’Cleireacainin vetämänä ja se hyvin todennäköisesti vaatisi lukijoilta soveltavan pohjakoulutuksenkin; lisäksi en ole professori.

Sen sijaan pyrin yksinkertaisesti ja kansantajuisesti Seamuksen kurssin, eli taloustieteen, avulla osoittamaan toivon mukaan ainakin osittain, että rahaliitto on pakollinen väylä kohti liittovaltiota ja että liittovaltio ei pysty toimimaan ilman täydellistä yhtenäistä rahaliittoa. Pohjana ja perusteenä käytän kurssia ja kurssin kahta tenttiä 1) Midterm in-class essay exam ja 2) Final in-class essay exam vastauksineen.

Nyanssina ko. hyvin tyypillinen anglo-amerikkalainen taloustieteiden yliopistokoejärjestelmä; kaksi tenttiä, yksi keskellä kurssia ja toinen viimeinen kurssin lopuksi. Yleensä kurssista riippuen, anglo-amerikkalaiseen taloustieteiden yliopistotenttijärjestelmään sisältyy myös projekteja, presentaatioita, luentoaktiivisuus eli keskustelut, väittelyitä jne…

Silloin kun opiskelin, oli vain kaksi mahdollisuutta päästä mid-term examista ja final examista läpi. Jos ei kahdella yrityksellä päässyt läpi, lensi koulusta ulos. Kenties jopa raadollista kilpailutusta, koska käytännössä se tarkoitti parhaimmillaan jopa viiden tai melkein kuuden, jos oli loppumetreillä, opiskeluvuoden heittämistä vessanpöntöstä alas. Plussapuoli oli se, ettei syntynyt ikuisia opiskelijoita ja oli syytä muistaa, että aina oli tilalle tulijoita.

Tarkoitus siis ei ole, että brassailisin osaamisellani tai tekemisilläni tai että pönkittäisin egoani, vaan hyvin yksinkertaisesti ja kansantajuisesti osoittaa professori Seamus O’Cleireacainin kurssin ja siten taloustieteen avulla, että rahaliitto on pakollinen välttämätön väylä kohti liittovaltiota. Ja siten lopulta sen, että liittovaltio ei pysty toimimaan ilman täydellistä yhtenäistä rahaliittoa; kuten edellä olen jo kirjoittanut.

Professori Seamus O’Cleireacain on myös 100% varmasti opettanut 25 vuodessa aivan samat asian sadoille tai tuhansille taloustieteiden opiskelijoille ympäri maailmaa, joten he ovat tehneet aivan samat tentit ja tietävät aivan samat faktat.

Lisäksi The Economics of European Integration” aka ”Euroopan Integraation Taloustiede” kurssin muutamien kohtien läpikäynti antaa perusteet ja pohjan siihen miksi useat EU:n jäsenvaltiot eivät ole milloinkaan koko EU:ssa olemassaolonsa aikana täyttäneet EU:n rahaliiton kriteerejä. Siksi niiden velkaantuminen on jatkunut holtittomasti ja budjettialijäämät kasvaneet massiivisen järkälemäisiksi, kuten esim. EU:n eteläisissä jäsenvaltioissa. Se on puolestaan johtanut epäterveelliseen markkinoiden ja kilpailun vääristymiseen.

Tästä olen kirjoittanut mm. Markkinakuri ja moraalikato blogissani.

https://blogit.perussuomalaiset.fi/marko-joensuu/markkinakuri-ja-moraalikato/

A) Kurssin sisältö: Painotus on EU:n integraation kaikista talousasioista, kuten kurssin otsikko jo kertoo.

B) Midterm examissa oli neljä kysymystä. Vastasin kahteen kysymykseen annettujen ohjeiden mukaisesti.

Osiossa A vastasin tulliliiton taloudellisiin vaikutuksiin, koska sen tulliliiton talousefektit olivat mielestäni mielenkiintoisempia ja ovat yhä edelleen nyt ajankohtaisia. Lisäksi olin jo aikoinaan jossain muulla kurssilla jo selittänyt osion toisen kysymyksen, EU:n 1992 ohjelman vaikutukset.

Puolestaan B. Osiossa vastasin asymmetrisiin shokkivaikutuksiin ja niiden vaikutukseen optimaalisiin valuutta-alueisiin, joka on erittäin mielenkiintoinen aihealue ja erityisen akuutti nyt Covid-19 viruksen aiheuttaman pan epidemian takia. Toinen kysymysvaihtoehto EMU:sta oli enemmän peruskauraa, joihin olin aiemmin jollain kurssilla myöskin vastannut.

C) Final examissa oli kolme hyvää kysymystä. Kuten Midterm examissa, vastasin tuolloin kahteen kysymykseen annettujen ohjeiden mukaisesti.

Ensimmäinen kysymys oli Suomen syklisestä ja korkosensitiivisestä vientibisneksestä ja ns. must-valinta ja täysin relevantti, koska käytännössä koko Suomen vientibisnes on syklistä ja korkosensitiivistä.

Kysymykset kaksi, EU:n laajentumisen ekonomiset vaikutukset ja kolme, EU:n yhteinen maatalouskäytäntö olivat molemmat hyviä, mutta valitsin jälkimmäisen, koska EU:n yhteinen maatalouskäytäntö asetti minulle enemmän haasteita kuin EU:n laajentumiset vaikutukset, joista olin jälleen joskus aikaisemminkin kirjoittanut jossain tentissä. 

Vastaukset yksinkertaistettuna ja lyhyesti

Midterm Exam:

Tulliliiton talousvaikutukset

Pääosin tulliliiton vaikutukset ovat positiivisia, kansainvälinen kaupankäynti on parempaa kuin kaupankäynti, jota ei ole. Pääsääntöisesti tulliliitto kasvattaa jäsenvaltion sosiaalista hyvinvointia, mutta tulliliiton vaikutukset voivat myös olla negatiiviset.

Tulliliiton talousvaikutukset näkyvät kunkin jäsenmaan a) kokonaishintatasossa, b) kokonaistuotannossa, c) kokonaiskulutuksessa, d) kaupankäynnin joko laajentumisessa tai suuntautumisessa toisaalle, e) tariffituloissa ja f) joko positiivisessa hyvinvoinnin kasvussa tai negatiivisessa hyvinvoinnin laskussa.

Lopulta siihen ovatko tulliliiton vaikutukset jäsenmaalle positiiviset vai negatiiviset vaikuttavat a) tariffitulojen ja hintojen suhde ja b) tuonnin kysynnän hintajousto.

Voitaneen todeta, vuoden 2021 alussa, että tulliliitosta on pääosin ollut enemmän plussaa kuin haittaa Suomelle eli vaikutus on ollut positiivinen, ainakin toistaiseksi.

Asymmetriset shokit optimaalisten valuutta-alueiden määrittämisessä

Asymmetrisien eli epäsymmetrisien shokkivaikutusten määritelmä. Epäsymmetriset shokkivaikutukset vaikuttavat kunkin jäsenmaan a) hinnanmuutoksiin eli siis hintoihin ja palkkoihin ja b) liikkuviin elementteihin, kuten työvoiman ja tuottavuuden määrään eri lailla ja eri aikaan.

Optimaalisen kiinteän valuutta-alueen voidaan määritellä olevan kiinteä valuuttakurssi, kuten euro, jolla on säätömekanismi symmetrisiin shokkeihin.

Symmetrisien shokkivaikutusten määritelmä. Symmetriset shokkivaikutukset vaikuttavat kaikkien jäsenmaiden a) hinnanmuutoksiin eli siis hintoihin ja palkkoihin ja b) liikkuviin elementteihin, kuten työvoiman ja tuottavuuden määrään yhtä lailla ja yhtä aikaa.

Jotta optimaalinen kiinteä valuuttakurssialue, euro, toimisi asymmetrisia shokkivaikutuksia vastaan, jäsenmaassa täytyisi olla

a) täysin liikkuva työvoima,

b) täysin liikkuva resurssityövoima,

c) täysi talousintegraatio (sama korkotaso ja samat pääomamarkkinat),

d) täysin avoin talous eli täysin vapaa kaupankäynti,

e) hinta- ja palkkatasojoustavuus,

f) talouden monimuotoisuus (monipuolista teollisuutta),

g) täysin samanlainen finanssipolitiikka optimaalisen kiinteän valuuttakurssialueen sisällä (samanlainen ekspansiivinen ja supistava finanssi- ja rahapolitiikka) ja

h) suuri määrä keskinäistä vientiä ja tuontia eli sisäinen (intra) eri teollisuuksien kaupankäynti määräävässä asemassa.

Edellä mainittujen reunaehtojen, a) – h), täytyttyä epäsymmetriset shokit voi torjua optimaalisen kiinteän valuutta-alueen:

1) Palkka- ja hintatason joustavuudella.

2) Tuotanto- ja työvoiman joustavuudella.

3) Hyvinvointitulonsiirroilla yhteisestä budjetista eli elvytys EU:n budjetista.

Optimaalisen kiinteän valuutta-alueen hinta jäsenmaalle

Kaikki eivät voi olla kuninkaita, joten dominoivat isot jäsenmaat säilyttävät kokonsa ja volyyminsa takia enemmän itsenäisyyttä tai jopa kokonaan itsenäisyytensä optimaalisessa valuutta-alueessa eurossa. Täten iso dominoiva jäsenmaa maksaa kustakin asymmetrisesta shokkivaikutuksesta vähemmän kuin pienempi jäsenmaa. Lisäksi pieni maa menettää itsenäisen rahapolitiikkansa, jolla voi vaikuttaa yli- ja alijäämän suhteeseen.

Kiteytettynä optimaalisen kiinteän valuutta-alueen hinta:

1) Itsenäisen rahapolitiikan (Monetary Policy) menetys.

2) Palkka- ja hintatason pitäisi olla joustavia, mutta todellisuudessa ne ovat hyvin jäykkiä.

3) Epäsymmetrisissä shokeissa dominoivat isot maat voittavat (the winners take it all) ja pienet maat häviävät (the losers are standing small).

Plussien ja miinusten vertailu optimaalisesta kiinteästä valuutta-alueesta kelluvaan joustavaan valuutta-alueeseen jäsenmaiden näkökulmasta:

Optimaalinen kiinteä valuutta-alue:

– Kiinteä valuutta-alue

– Yhtenäinen finanssipolitiikka, mutta ei rahapolitiikkaa

– Kiinteät valuuttakurssit

– Ei valuuttakurssivaihteluita, voi lisätä investointeja

– Pieni inflaatio

– Teoriassa kiinteä työttömyys

– Teoriassa hyvin integroidut markkinat

– Laman torjunta finanssipolitiikalla

Kelluva joustava valuutta-alue:

– Joustava valuutta-alue

– Itsenäinen finanssipolitiikka

– Itsenäinen rahapolitiikka

– Kelluvat valuuttakurssit

– Valuuttakurssivaihtelut, mahdollisuus valuuttakaupankäyntiin

– Suurempi inflaatio

– Palkka- ja hintatasojousto

– Talouden syklisyys ja rakenne-erot

– Maksutaseen, Balance of Payments, (BOP) korjaus tarvittaessa rahapolitiikalla

Nyt vuonna 2021 voitaneen todeta, että Covid-19 viruksen aiheuttama pan epidemia on epäsymmetrinen shokki EU:n jäsenmaissa, huolimatta siitä, että siinä on symmetrisiä piirteitä pan epidemiana. Covid-19 virus on vaikuttanut kunkin jäsenmaan a) hinnanmuutoksiin eli siis hintoihin ja palkkoihin ja b) liikkuviin elementteihin, kuten työvoiman ja tuottavuuden määrään eri lailla ja eri aikaan.

Samoin voitaneen todeta, että euro ja siten myös EU on yhä kaukana optimaalisesta kiinteästä valuutta-alueesta. Optimaaliseen kiinteään valuutta-alueeseen pääsy vaatii täyden rahaliiton ja liittovaltion. Liittovaltion ja rahaliiton haittoja on kuvattu yllä.

Final Exam:

Syklinen ja korkosensitiivinen vientibisnes

Keskeinen ja oleellinen kysymys Suomen liittymisessä ensin Exchange Rate Mechanism (ERM) eli Valuuttakurssimekanismiin, sitten European Monetary Union (EMU) Euroopan rahaliittoon ja Suomen markan kiinnittämisessä European Currency Unit (ECU) Euroopan rahayksikköön eli valuuttakoriin (myöhemmin euro valuutta), että onko EU optimaalinen kiinteä valuutta-alue. Optimaalinen kiinteä valuutta-alue määriteltiin jo edellä asymmetrisien eli epäsymmetrisien shokkivaikutusten määrityksen yhteydessä. Kertauksena: Optimaalisen kiinteän valuutta-alueen voidaan määritellä olevan kiinteä valuuttakurssi, kuten euro, jolla on säätömekanismi symmetrisiin shokkeihin.

Convergence criteria

Jotta EU:n yhteinen rahapolitiikka (EMU) yhteisvaluuttoineen ECU (valuuttakori), myöhemmin euro, toimisi, määriteltiin ja sovittiin yhteisvaluutalle, toiminnan edellytyksen yhteiset kriteerit ns. “convergence criteria”. Nämä kriteerit olivat:

1) Jäsenvaltion vuosittainen budjettialijäämä ei saa ylittää 3% BKT:stä.

2) Jäsenvaltion julkisen velan täytyy olla alle 60% BKT:stä.

3) Jäsenvaltion inflaatio ei saanut ylittää 1,5% EU:n kolmesta alhaisimmasta inflaatiosta.

4) Jäsenvaltion valuutan stabiilius eli vakaus: Jäsenvaltion kansallista valuuttaa ei ole devalvoitu kahteen vuoteen ja kahdenvälisten korkojen ruudukko (pariteettiverkko) laskettiin näiden ECU:ina (valuuttakorissa) ilmaistujen keskuskurssien perusteella, ja valuuttakurssien vaihtelut oli pidettävä 2,25 prosentin marginaalilla kahdenvälisten korkojen kummallakin puolella. Tätä kapeaa +/- 2,25 prosentin marginaalia kutsuttiin taloustieteissä lempinimellä ”Snake” eli käärme.

Kommentti: ”Markkinakurin puutetta jo tuolloin indikoi se, että Italian liiralle, Espanjan pesetalle, Portugalin escudolle ja Iso-Britannian punnalle (pound sterling) annettiin +/- 6 prosentin vaihteluväli. Jokainen ymmärtää, että +/- 6% marginaalilla ja +/- 2,25% marginaalilla on huomattavan merkittävä ero +/- 3,75% ja se on todella paljon”.

Katso myös: https://blogit.perussuomalaiset.fi/marko-joensuu/markkinakuri-ja-moraalikato/ 

Syklisten shokkien suoja

Luonnollisesti Suomen liittyminen Valuuttakurssimekanismiin (ERM), Euroopan rahaliittoon (EMU) ja Suomen markan kiinnittämisessä Euroopan rahayksikköön (ECU) ja siten myöhemmin euro valuuttaan vei Suomelta syklisten shokkien suojan; säätömekanismin eli kelluvan joustavan valuutan; pois. Lisäksi Suomen korko-, hinta- ja palkkatason täytyi pysyä stabiilina; EU:n yllälistattujen kriteerien mukaisina.

Käytännössä tämä tarkoitti, että Suomi luopuu itsenäisestä rahapolitiikastaan (Monetary Policy) täysin ja sitä että Suomen syklinen ja korkosensitiivinen vientibisnes menetti syklisten shokkien suojamekanismin ja näin tapahtui. Lohtuna voitaneen kuitenkin todeta, että jäihän Suomelle sentään jonkinasteinen itsenäinen finanssipolitiikka; toistaiseksi.

Tenttivastauksessani tuolloin jo spekuloin sitä, että kun Suomi menee rahaliittoon, mutta Ruotsi ei, Suomi antaa myös kilpailuedun Ruotsille. Nyt anno domini 2021 on helppoa todeta, että näinhän siinä kävi lopulta; ei voi muuta kuin sanoa: ”Heja Sverige!”. Ruotsalaiset olivat kenties fiksumpia… Samoin toin esille faktan, että kun ECU tuolloin (ja euro nykyisin) mahdollisesti ja hyvin todennäköisesti vahvistuu suhteessa muihin valuuttoihin, kuten esim. $, £ ja ¥, Suomen vientiteollisuuden tulot pienevät ja näinkin kävi.

Luonnollisesti suurin etu Suomella EU:ssa ja rahaliitossa on sisäinen (intra) eli kaupankäynti EU:ssa (vienti ja tuonti), mutta jotta sillä olisi oleellinen merkitys, Suomen eri teollisuuksien kaupankäynnin EU:ssa pitäisi olla määräävässä asemassa. Toisaalta kaupankäynnissä EU:ssa on myös sisäinen riskinsä, sillä jäsenvaltioiden välillä on syklisiä eroja. Nämä sykliset erot ovat juuri edellä kuvattuja asymmetrisia shokkivaikutuksia. Ne vaikuttavat kunkin jäsenmaan a) hinnanmuutoksiin (hintoihin ja palkkoihin) ja b) liikkuviin elementteihin (työvoiman ja tuottavuuden määrä) eri lailla ja eri aikaan.

Kiinteä valuutta versus kelluva joustava valuutta

Plussien ja miinusten vertailu kiinteän valuutan ja kelluvan joustavan valuutan välillä on jo tehty edellä, epäsymmetrisien shokkivaikutusten määrityksen yhteydessä.

Lyhyesti sanottuna finanssipolitiikka toimii kiinteiden valuuttakurssien kanssa, muttei kelluvien juostavien valuuttakurssien kanssa; edellyttäen edellä jo mainittuja reunaehtoja. Puolestaan rahapolitiikka toimii kelluvien juostavien valuuttakurssien kanssa, muttei kiinteiden valuuttakurssien kanssa; edellyttäen edellä jo mainittuja reunaehtoja.

Suomen vientiteollisuus

Suomen vientiteollisuus on syklistä ja korkosensitiivistä ja Suomi on ns. pieni ekonomia; siten Suomi on aina loppupelissä riippuvainen viennistä. Suomi on EU:n jäsenvaltiona menettänyt itsenäisen rahapolitiikan ja sen mukana syklisten shokkien suojamekanismin, kuten edellä on jo kirjoitettu. Suomelle on ainoastaan jäänyt osittain itsenäinen finanssipolitiikka. Miksi osittain itsenäinen? Koska EU sanelee käskyjä ja määräyksiä jäsenmaiden finanssipolitiikkaan mm. direktiivien avulla. Ja kuten jo edeltä tiedämme finanssipolitiikalla ei torjuta epäsymmetrisiä shokkivaikutuksia.

Kuten jo edeltä myös tiedämme, EU on ainoastaan teoriassa optimaalinen kiinteä valuutta-alue, ei käytännössä, sillä jos olisi, edellä jo mainitut reunaehdot a) – h) täyttyisivät. Näin ollen eurollakaan ei voi torjua asymmetrisiä shokkeja. Kertauksena reunaehdot.

Jäsenmaassa täytyisi olla:

a) täysin liikkuva työvoima,

b) täysin liikkuva resurssityövoima,

c) täysi talousintegraatio (sama korkotaso ja samat pääomamarkkinat),

d) täysin avoin talous eli täysin vapaa kaupankäynti,

e) hinta- ja palkkatasojoustavuus,

f) talouden monimuotoisuus (monipuolista teollisuutta),

g) täysin samanlainen finanssipolitiikka optimaalisen kiinteän valuuttakurssialueen sisällä (samanlainen ekspansiivinen ja supistava finanssi- ja rahapolitiikka) ja

h) suuri määrä keskinäistä vientiä ja tuontia eli sisäinen (intra) eri teollisuuksien kaupankäynti määräävässä asemassa.

Jotta optimaalinen kiinteä valuuttakurssialue, euro, toimisi asymmetrisia shokkivaikutuksia vastaan.

Teoreettiset torjuntavaihtoehdot

Mikäli euroalue olisi optimaalinen kiinteä valuutta-alue, voisimme teoriassa torjua epäsymmetrisiä shokkivaikutuksia palkka- ja hintatason joustavuudella, jotka tunnetusti ovat melko joustamattomia joka EU:n jäsenmaassa. Samoin voisimme tällöin teoriassa torjua asymmetrisiä shokkivaikutuksia tuotannon- ja työvoiman joustavuudella (määrällä), jotka ovat myöskin tunnetusti melko joustamattomia joka EU:n jäsenmaassa.

Kolmas ja viimeinen vaihtoehto on hyvinvointitulonsiirroilla yhteisestä budjetista eli elvytys EU:n budjetista, mutta oikeasti tämäkin on enemmän teoreettinen vaihtoehto, koska ensinnäkään reunaehdot eivät täyty ja toiseksi dominoivat isot jäsenmaat muotoilevat finanssipolitiikan pääkysymykset itselleen sopiviksi.

Kommentti vuonna 2021: Tämä elvytys EU:n budjetista vaihtoehto on nykyisin aivan sama kuin elvytyspaketti/rahasto. Yhä edelleen yllä listatut reunaehdot eivät täyty ja dominoivat isot jäsenmaat muotoilevat sen itselleen sopivaksi; siten eipä uutta auringon alla…

Entäpä muut realistiset jäljelle jääneet vaihtoehdot

Eipä niitä juurikaan montaa ole. Yhteistoiminta muiden EU:n pohjoismaiden kanssa, jotta kaikkien Pohjoismaiden kokonaisvienti Pohjoismaissa ja EU:ssa ylittää ja kompensoi EU:n ja Pohjoismaiden ulkopuoliset vientitappiot. Ongelma tässä muuten hyvässä yhteistyökuviossa on se, että Norja ja Islanti eivät ole EU:n jäsenvaltioita ja puolestaan Ruotsi ja Tanska eivät kuulu rahaliittoon. Näin ollen Norja, Islanti, Ruotsi ja Tanska selviävät asymmetrisistä shokkivaikutuksista rahapolitiikallaan.

Toinen vaihtoehto on erota EU:sta ja rahaliitosta, aivan kuten Iso-Britannia. Mahdollista, mutta käytännössä ei liene edes realistinen vaihtoehto, ottaen huomioon jo vuosikausia jatkunut hyväkin yhteistyö kaikilla mahdollisilla yhteiskunnan eri tasoilla ja aloilla. Eikä EU Suomea pois potki, sillä EU:lla ei ole varaa menettää enää yhtään jäsenvaltiota.

Kolmas realistisin vaihtoehto on erota rahaliitosta. Ruotsi ja Tanska eivät ole rahaliitossa ja se tukisi omalta osaltaan tarvittaessa Suomen eroa rahaliitosta. Tällöin Suomi saisi käyttöönsä itsenäisen rahapolitiikan ja sen mukana syklisten shokkien suojamekanismin. Tietysti ero rahaliitosta tarvitsisi koko Suomen kansan tuen taakseen.

EU:n yhteinen maatalouskäytäntö

Alun perin EU yhtenäinen maatalous kärsi ns. ”hinta oireesta”, koska maataloustuotteille oli taattu hinta, jota subventoitiin kukin jäsenmaan ja EU:n toimesta. ”Hinta oireesta” päästiin pikkuhiljaa eroon ja tilalle tuli suora tulotuki.

EU:n yhteinen maatalouskäytäntö on joka tapauksessa yksi EU:n perus/kulmakivistä, joka tullee pysymään jokaisen jäsenmaan ”pyhänä lehmänä”. Erityisesti EU:n jäsenmaiden harvaan asutuilla maataloudella on merkittävä osuus ja vaikutus ja siten tullee pysymään yhtenä tärkeimmistä asioista.:

Maatalouskäytännön perustavoitteet

EU:n yhtenäisen maatalouskäytännön perustavoitteet olivat tuolloin ja ovat yhä edelleen:

1) Taata ja kasvattaa maanviljelijöiden tuloja.

2) Taata maataloustuotteiden saatavuus.

3) Ylläpitää kohtuullinen ja vakaa maataloustuotteiden hintataso EU:n sisällä.

Taloustieteen näkökulma EU:n yhteiseen maatalouskäytäntöön

Puhtaasti taloustieteen näkökulmasta katsottuna yksittäisten EU:n jäsenmaiden maatalouskäytännössä tukineen ei ole juurikaan taloudellista järkeä. Sama pätee koko EU:n yhteiseen maatalouskäytäntöön, tuettiin sitä millä tavalla tahansa. Toki suora tulotuki maanviljelijälle on parempi vaihtoehto kuin hintatuki.

Miksi on EU:n yhtenäinen maatalouskäytäntö, kun se ei ole taloustieteellisesti järkevää?

EU:n yhteistä maatalouskäytäntöä ei voi tarkastella ainoastaan ja vain taloustieteen näkökulmasta. Puhdas taloustieteen näkemys asiaan on loppupelissä hyvin helppoa osoittaa, eikä se tule siitä miksikään muuttumaan.

Mutta tässä asiayhteydessä puhdas taloustiede täytyy vain pystyä heittämään ikkunasta ulos, sillä kyse on ennen kaikkea yhdestä koko EU:n kaikkien jäsenmaiden perus- ja kulmakivistä, kuten edellä on jo sanottu ja siten se on keskeinen ja oleellinen osa EU:ta. Lisäksi se tukee tärkeästi EU:n jäsenmaiden harvaan asuttuja seutuja, joilla maatalous on elinkeino.

Omavaraisuus, hintatason vakaus ja kohtuullisuus

Viivan alla on myös kysymys EU:n ja jäsenmaiden omavaraisesta ruokatuotannosta, joka on myös turvallisuuskysymys. Ja taloustieteenkin kannalta maataloustuotteiden hintataso pysyy täten vakaana ja kohtuullisena ja maataloustuotteiden laatu voidaan taata.

Ja kukapa ei haluasi loppupelissä kotimaassa puhtaasti tuotettuja ja laadullisesti taattuja maataloustuotteita, huolimatta siitä, että maataloutta tuetaan. Veikkaisin, että kaikkien EU:n eri jäsenmaiden asukkaat haluavat kotimaassaan tuotettuja maataloustuotteita.

Muutamien termien tarkennus ja määritys lyhyesti ja yksinkertaisesti

Markkinatalous

Markkinatalous on talousjärjestelmä. Markkinatalouden teorian mukaan hinnanmuodostus eli hyödykkeiden hintojen määräytyminen on vapaan kysynnän ja tarjonnan säätelemä eli kysynnän ja tarjonnan hinnanmuodostusmekanismin vaikutuksesta hinnat asettuvat itsestään tasolle, jolla hyödykkeitä tuotetaan sen verran kuin kuluttajat niitä suostuvat kyseisellä hinnalla ostamaan. Täten hyödykkeiden tuotantomäärät ohjautuvat kysynnän mukaisesti. Näin ollen hyödykkeet päätyvät niille, jotka niitä eniten arvostavat (rahassa mitaten) ja hyödykkeet tuottavat ne, jotka pystyvät ne halvimmalla (tai mieluiten) tuottamaan.

Kansankielellä markkinatalous on yhtä kuin kysynnän ja tarjonnan laki; vaikka kyseessä ei ole mikään juridinen laki, vaan hinnanmuodostusmekanismi eli hintamekanismi. Puhdasta markkinataloutta ei ole olemassa ainakaan toistaiseksi. Kaikki vapaimmat taloudet ovat sekatalouksia; kuten esim. Suomi, USA, EU jne…

Taloustiede käyttää kysynnän ja tarjonnan grafiikkaa kuvaamaan eri tapahtumia ja niiden vaikutussuhdetta toisiinsa markkinataloudessa. Kaikista niistä voidaan tehdä matemaattiset yhtälöt.

Kapitalismi

Kapitalismilla viitataan yleensä taloudelliseen järjestelmään markkinatalouden sisällä. Kapitalismissa melkein kaikki on yksityisesti omistettua. Edellä jo kuvatun markkinatalouden hinnanmuodostusmekanismilla päätetään kaikki sijoitukset, tuotanto ja tuotteiden hinnoittelu ja palvelut.

Yleispätevä kapitalismin määritelmä on yksityisesti omistetut tuotannontekijät. Riippuen siitä, mitä milloinkin kunakin ajankohtana tai aikakautena määritellään yksityisesti omistetuksi tuotannontekijäksi, periaatteessa määrittelee kapitalismin.

Talousjärjestelmä

Teoriassa talousjärjestelmä on mekanismi, joka kuvaa ja käsittelee yhteiskunnassa tapahtuvaa tuotteiden, palveluiden jakamista ja kulutusta. Ihmiset ja eri organisaatiot muodostavat talousjärjestelmän, jossa keskeistä on ihmisten ja eri organisaatioiden vaikutussuhteet.

Käytännössä talousjärjestelmä on pysyvä ja kiinteä osa jotain poliittista järjestelmää tai ideologiaa ja siten ihmisten, organisaatioiden ja poliittisen järjestelmän tai ideologian keskeistä vaikutussuhdetta. Täten talousjärjestelmää on vaikeaa tai mahdotonta erottaa poliittisesta järjestelmästä tai ideologiasta.

Mikä on muuttunut vuodesta 1995?

Reaalitasolla ei juuri mikään, kuten edeltä jo hyvin käy esille, koska euroalueen valtioiden julkisen talouden tilanteet ovat yhä hyvin erilaisia. Käytännössä tilanne ei ole yhtään parempi kuin vuonna 1995, erityisesti kuin vertaa nykytilannetta euroalueen valtioiden suorituskykyyn EMU-jäsenyyden kriteerien mukaisesti, vuosina 1993-1995. Ainoastaan romukoppaan heitettiin nämä hyvät kriteerit, ”Convergence criteria”, koska useat nykyisen euroalueen valtiot eivät kyenneet tuolloin täyttämään kriteerejä, eivätkä kykenisi nytkään, eivätkä pystyisi todennäköisesti edes koskaan.

Sen sijaan jo vuodesta 1995 ylivelkaantuneet maat ovat velkaantuneet yli 25 vuodessa lisää ja jatkavat lisää velkaantumista joka vuosi. Syynä tähän on ollut täysi piittaamattomuus riskeistä ja siten olematon markkinakuri ja käytännössä miltei totaalinen moraalikato. Taloustieteellisesti kyseinen markkinakuriton ja moraaliton toiminta on vääristänyt epäterveellisesti kilpailua ja markkinoita erityisesti EU:n sisällä. Ylivelkaantuneet maat ovat luottaneet siihen, että Euroopan keskuspankki tulee ja pelastaa. Tätä pelastusta varten on nyt sopivasti asymmetrisen shokin, Covid-19, iskettyä EU:hun kehitetty nopeasti uusi rahoitusinstrumentti; EU:n elvytysrahasto.

EU:n elvytysrahasto

En lähde tässä yhteydessä lähde purkamaan elvytyspakettia, se on purettu jo useasti monessa eri yhteydessä, vaan tarkastelen sitä lyhyesti taloustieteen vinkkelistä. EU:n elvytysrahasto on oikeasti lähinnä vain rahoitusinstrumentti, joka koostuu avustuksista (grants) ja lainoista (loans).

Tämä EU:n rahoitusinstrumentti on kyhätty kasaan kiireellä, jossa oma vaikutuksensa on toki ollut Covid-19 pan epidemian saapumissa EU:n alueelle, mutta rahoitusinstrumentin ns. ”Quick & Dirty” olemus paljastuu myös sen oudoista parametreistä ja maksu- ja saanto-osuuksien laskentamallista. Rahoitusinstrumentti on tehty monistettavaksi eli massaräätälöidyksi, jolloin sitä voi käyttää uudelleen aina tarvittaessa tai seuraavan epäsymmetrisen shokin iskiessä.

Mikäli rahoitusinstrumentti olisi ylipäätään tehty huolella ja oikein, eikä ”Quick & Dirty” menetelmällä, se ottaisi parametreissään luonnollisesti huomioon EU:n perussopimukset ja erityisesti sen artiklat 310 ja 125 ja sen maksu- ja saanto-osuuksien laskentamallit olisivat täysin erilaisia. Hyvän huolella ja oikein tehdyn toimivan rahoitusinstrumentin luomiseen menee huomattavasti enemmän aikaa, toisin kun nyt tehdyn EU:n rahoitusinstrumentin ja hyvä rahoitusinstrumentti voitaisiin tehdä kertakäyttöiseksi tai toisin sanoin kertaluotoiseksi.

Tarvitaanko elvytystä EU:ssa ja EU:n elvytysrahaston merkitys

Tietysti elvytystä tarvitaan EU:ssa ja sen jäsenmaissa, se on täysin selvää, mutta kyse on olennaisesti tavasta, jolla elvytystä tehdään; eli miten, mitä ja milloin. Me kaikki tiedämme jo vastaukset kysymyksiin miksi (Covid-19 pan epidemia) ja missä (EU ja kaikki jäsenmaat). Milloin lienee myös kysymyksistä helpoin; mahdollisimman pian ja mieluummin heti nyt, jotta talous saadaan nousuun.

Kysymyksiä jää jäljelle kaksi; mitä ja miten.

Euroopan keskuspankilla (EKP) ei ole keinovalikoimassaan enää juurikaan rahapolitiikan toimia, kun ohjauskorot ovat jo nollassa, muuta kuin rahan määrän lisääminen, mutta johtaako se sitten elpymiseen. Kenties tämä ns. ”setelirahoitus” on lopulta ainoa keino, mutta siihen sisältyy suuri inflaatioriski.

Jäsenmailla, jotka ovat eurossa ei ole lainkaan rahapolittikan keinoja, kuten edeltä käy hyvin ilmi. Ne jäsenmaat, jolla on oma valuutta voivat käyttää rahapolitiikan keinoja. Jäljelle jää siis vain EU:n finanssipoliittiset keinot. Ongelmaksi muodostuu EU:n ylivelkaantuneet maat alijäämineen ja niiden taloudet korkeine velkatasoineen.

Suunniteltu nykyinen EU:n elpymispaketti ei poista EU:n ylivelkaantuneiden maiden ongelmien syitä eikä siten uuden rahoituskriisin uhkaa pitkällä aikajänteellä. Se lähinnä yrittää korjata euron (kts. ”Convergence criteria”, ei sinänsä EU:n itsensä) ongelmia, kuten jo edellä on tuotu useasti esille. Siten elpymisrahastossa onkin kyse EU:n ylivelkaantuneiden maiden, kuten esim. Italian, lahjomisesta pysymään eurossa, luomalla tulonsiirtomekanismi näihin maihin.

EU:n nykyisen elpymispaketin rahallinen hyöty jää Suomen osalta syntymättä, päinvastoin siitä tulee hyvin todennäköisesti jatkuva vuosittainen kulu (tulonsiirtomekanismi) Suomelle, jolla tuetaan EU:n pysymistä poliittisesti yhdessä ja siten se toimii myös osana EU:n sisäistä solidaarisuutta. https://blogit.perussuomalaiset.fi/marko-joensuu/eun-koronaelvytysrahastosta/

On myös esitetty, että Suomen täytyy olla mukana nykyisessä EU:n elvytyspaketissa sen takia, että voi tulla tilanteita, joissa Suomi kaipaa muilta apua. En usko tähän perusteeseen lainkaan, sillä Suomen historia on täynnä esimerkkejä, tullaanko apuun vai ei. Lisäksi loppupelissä jokainen voi kysyä itseltään, että tulisiko EU ja Euroopan keskuspankki pelastamaan pientä vajaan 6 miljoonan ihmisen Suomea, mikäli Suomessa olisi vastaava tilanne kuin mikä se on elpymispaketin rahaa saavissa ylivelkaantuneissa jäsenmaissa. Vastaus tähän lienee itsestään selvä.

Sinänsä EU-tasoinen elpymisrahasto, rahoitusinstrumentti, joka koostuu avustuksista (grants) ja lainoista (loans) ei ole ajatuksena huono, kun se vaan toteutetaan oikein Covid-19 pan epidemian aiheuttamien ongelmin elvytykseen. Nykyinen EU:n elvytysrahasto täytyy suunnitella ja tehdä uudestaan siten, että se täyttää oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti kaikki kriteerit, miten, mihin ja milloin rahoja käytetään Suomessa ja muissa jäsenmaissa. Tällöin se parantaisi Euroopan mahdollisuuksia pärjätä maailmankaupan kilpailussa ihan oikeasti, eikä toimisi vain tulonsiirtomekanismina paikkaamassa euron jo yli 25 vuotta jatkuneita ongelmia.

Mitä on jäänyt sitten käteen? Mietitäänpä hetki tätä

Kun tarkastelee EU:n kehitystä viimeisen 25 vuoden ajalta jokainen pystyy huomaamaan seuraavan kehityspolun; oireet, syy ja seuraus eli periaatteessa puhdas kausaaliteoria. Miten tämä kausaalisuus sitten ilmenee? Valitettavasti se ilmenee ja tapahtuu aina samalla tavalla, sillä aina tulee joku kriisi, jota seuraa täysi kaaos ja joka ratkaistaan kaikkia osapuolia epätyydyttävällä kompromissilla. Dominoivat isot jäsenmaat periaatteessa sanelevat näiden epätyydyttävien kompromissien ehdot, joissa kärsijöiden roolit saavat pienemmät jäsenmaat; joten koko, volyymi ja voima ratkaisevat.

EU on tällä hetkellä ainakin nimellisesti:

1) Tulliunioni (Customs Union), jolla on yhteinen ulkoinen tariffi.

2) Yhtenäinen markkina (Common Market), jossa on työvoiman, tavaroiden ja pääoman vapaa liikkuvuus, ainakin teoriassa, muttei ihan vieläkään käytännössä.

3) Rahaliitto (Monetary Union), jossa on yhtenäinen valuuttakurssi- ja korkopolitiikka ja osittain yhteinen valuutta, euro. EU:n 27:stä maasta 19:sta maassa on euro käytössä muodostaen euroalueen, mukaan lukien Suomi. Euroalueen ulkopuolella on 7 maata ja niiden joukossa on Ruotsi. Tanska puolestaan on jättäytynyt täysin eroalueen ulkopuolelle.

Mitä EU ei vielä ole:

1) Talousliitto (Economic Union), sillä EU:lla ei ole vielä yhteistä finanssipolitiikkaa, joka tarkoittaa yhteisiä julkisia tuloja (verotusoikeus) ja yhteisten julkisten varojen käyttöä (yhteiset julkiset menot, kuten julkisen sektorin investoinnit, kulutus ja tulonsiirrot).

2) Liittovaltio (Federation tai vaan pelkkä Union; huom! vrt. The United States of America aka The United States aka Union), joka koostuisi liittovaltion hallinnoimista osavaltioista ja mahdollisista erillisalueista. Liittovaltiossa on yhtenäinen perustuslaki ja osavaltiolla rajoitettu itsemääräämisoikeus.

Se, että EU:sta tulisi Euroopan liittovaltio, EU:ssä täytyisi olla täysin puhtaasti toimiva

a) tulliunioni,

b) yhtenäinen markkina,

c) rahaliitto,

d) talousliitto ja

e) yhtenäinen perustuslaki.

Eli kaikki edellä jo listatut kohdat tarvitaan; mitä EU jo on ja mitä EU ei vielä ole. Perustuslaki lienee pienin ongelma, koska pohja siihen on jo pitkälti tehty EU:n direktiiveissä. Tällä hetkellä näyttää vahvasti siltä, että olemme marssimassa kohti asymmetristä liittovaltiota, joka ei ole millään tasolla suotava.

Loppupelissä oleellinen kysymys lienee se, että haluammeko EU:n liittovaltion ja mikäli haluamme, niin millaisen EU:n liittovaltion?

Tekstin aiheet:

Osallistu keskusteluun!


11 kommenttia
Nimetön
Utelias
#1

Tuskimpa tulisivat , auttamaan Suomea / suomalaisia samanlaisessa , tilanteessa ?!?

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
#2

EU:n liittovaltion kompastuskiviä ovat talouksien epäsuhta sopeutuminen yhteisvaluuttaan, kielierot ja syvätkin kulttuurierot.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
#3

Suomi aloitti liittovaltionaimakaupat siirtymällä ensin yhteisvaluuttaan, joka olisi pitänyt olla vasta viimeisin vaihe. Ensin olisi pitänyt olla kulttuuristen erojen yhteensovittaminen ja vasta sitten miettiä valuuttasitoutumista.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
#4

EU:n maat pärjäävät hyvin ilman liittovaltiotakin, ja vain Euroopan alueen erilliset taloudet kehittyvät kilpailussa muun maailman kanssa. Onko EU:sta sitten mitään hyötyä esim. Suomelle, vain jotain pientä, mutta enemmän hyötyä on aidosta kilpailusta myös Euroopan maiden kaupan tai teollisuuden kanssa, vai oliko esim. Nokian puhelimet vain sattumaa?

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

EU on vähän älyä ja paljon tuhoa
#5

Niin, Euroopan alueella löytyy varmasti halvempia tuotantoalueita, kuin Suomi, mitä siis suomalaisille jää tässä tulevassa integraatiossa, teollisuutta voidaan kehittää verovaroilla, mutta sen jälkeen hyvästit. Suomen teollisuuden, hyvinvoinnin ja maan talouden kannalta EU saisi painua liittovaltioineen ja euroineen vaikka kuun varjoisammalle puolelle, ja ensimmäisellä raketilla.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
#6

Suomalaiset ovat pian minimi työttömyysturvan varassa. Kaikki riippuu ranskalaisten ja saksalaisten armeliaisuudesta kiinni. Suomessa on erittäin vähän sellaista, mitä Ranskassa tai Saksassa ei pystytä valmistamaan. Suomen luovuttaminen eurooppalaisille maille, voi johtaa myös siihen, että hallitsevat Euroopan valtiot asuttaa Suomeen vähemmän tuottavan väestön, kuten ulkomaalaiset, esim. Saksan afrikkalainen väestö, joille ei löydy töitä omilta alueiltaan. Suomalaisten itsehallinnon luovuttaminen ulkolaisille näyttää yhä todennäköisemmälle.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
Vihainen
#11

Jos ja kun,tämä EU:n elvytyspaketti menee läpi eduskunnan äänestyksessä?!Niin sen jälkeen Suomi voisi lopettaa Saksalaisten,Ranskalaisten,Italialaisten ja Espanjalaisten autojen maahantuonnin ja myymisen.Kuinkahan kauan edellämainitut maat olisivat hiljaa Suomen päätöksestä?Kiusaa se on pienikin kiusa,mutta saattaisi ääni kellossa muuttua?Ja Suomi pääsisi senjälkeen neuvottelemaan parempia sopimuksia/päätöksiä.EU=Saksa/Ranska vaatisi kunnon näpäytyksen,kaikkea ei tarvitse hyväksyä ja sietää mitä näiden maiden päättäjät vaativat!!!

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
#7

Emme halua EU:n liittovaltiota!

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
#8

Älykäs markkinatalousjärjestelmä sisältää myös yhteisiä veroista maksettavia palveluja, kuten maan tiestö ja pääosin veroista varmistettu terveydenhuoltojärjestelmän. Ei voi olla myöskään yksityistä turvallisuus, eli poliisijärjestelmää tai eduskuntaa jne. Sen sijaan esim. ylen ei tarvitsisi olla veroilla hoidettua, keskitettyä propagandakanavaa, totuus kun on aina keskiarvo tiedonvirrasta.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
#9

Niin, markkinatalousjärjestelmäkään ei toimi ilman terveitä ja kylläisiä tekijöitään. Itseisarvo tuolla järjestelmällä on nolla, ilman tuotannon tekijöitä ja kauppaa.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
#10

Juuri näin, ja ilman markkinataloutta mikään ei lähtisi käyntiin, paitsi vanha ammatti, varastaminen, joka on yleistä sosialistisissa ei markkinatalousjärjestelmissä. Markkinatalous käynnistyy sosialistissakin järjestelmissä toimimaan, kun varkaat myy varastettua tavaraa.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Ota kantaa

Heräsikö ajatuksia? Ota kantaa. Muista kuitenkin, että lyhyet ja napakat kommentit menevät paremmin perille kuin polveileva tajunnanvirta. Pitäydy asiassa ja salli muille keskustelijoille mielipiteenvapaus. Tutustuthan pelisääntöihin.

Haluatko mielipiteellesi kasvot? Rekisteröityminen mahdollistaa keskustelun oikealla nimellä ja oikeilla kasvoilla. Rekisteröityneenä käyttäjänä saat myös automaattisen ilmoituksen aina, kun kirjoittamaasi kommenttiin vastataan. Rekisteröidy tai kirjaudu sisään.

Kommenttisi

1000 / 1000