Logistisesti on selvää, että Suomen kotimaan ja lähialueiden lentoliikenne on organisoitava uudelleen. Maakuntien kentät on säilytettävä ja kotimaanliikenteen sekä muun lähialueliikenteen solmukohdaksi = keskukseksi on ainoa järkevä paikka, jo olemassa oleva Malmin Lentoasema, joka on säilytettävä. Valtion on otettava tässä ohjaava rooli ja lunastaa Malmin kentän alueet.

Helsinki-Vantaan lentoasemaa on kehitettävä, kuten jo tehdään solmukohdaksi Aasian ja Euroopan ja USA:n välille. Tätä ei kukaan kyseenalaista tai kritisoi. Kyse on ainoastaan, että luodaan järkevä tapa syöttää matkustajia Suomesta ja lähialueilta Seutulan kentälle. Koko elinkeinoelämämme hyötyy siitä mitä tehokkaammin yritykset voivat toimia myös maakunnissa. Elämää on kehä III ulkopuolella.
Tähän pakettiin ei pidä sotkea lähiliikennettä. Tämä ns. syöttöliikenne tarvitsee oman kenttänsä, eli Malmin lentoaseman ja -kentän.

Malmille on mahdollista luoda nopeat läpimenoajat sekä monipuolinen syöttöliikenne, pitäen samalla lentoaseman hintatason kilpailukykyisenä.
Ajatelleen tilannetta, jossa kaikilta maakuntakentiltä on yhteydet Malmille ja Malmilta tarvittavat nopeat ”shuttle-palvelut” Helsinki-Vantaalle ja lentokenttähotelleihin. Matkustaja sekä matkatavarat voisi tehdä lähtö selvityksensä New Yorkin lennolle jo Vaasasta, kuljetus Malmilta Seutulaan on hoidettu, suoraan turvatarkastukseen ja eteenpäin.
Myös kotimaan liikenne kehittyisi. Kajaanista Turkuun Malmin kautta. Eli reitit mahdollistavat palveluiden kehittymisen. Porista 20 paikkaisella Malmille, sieltä 6 matkustajaa jatkavat pienemmällä koneella Joensuuhun, 3 tuntia kun autolla menee koko päivä ja bussiyhtiöt tahi VR eivät edes todellisia yhteyksiä tarjoa. Vaihtoehtojen määrällä ei ole rajana kuin lentäjän taivas, jos sekään!

Meillä on loistava mahdollisuus, säilyttämällä Malmin Lentoasema, luoda merkittävä parannus Suomen logistisessa verkostossa ja luoda uusia työpaikkoja. Nykymaailmassa pärjääminen vaatii huipputeknologiaa, nopeita laajakaistayhteyksiä sekä uusia konsepteja logistiikassa. Infrastruktuuri meillä on jo olemassa – Malmilla ja muilla Suomen maaseutukentillä! Ne on säilytettävän hengissä – jos Finavia ei niitä halua hoitaa, löytyy niille varmasti muu operaattori. Maailmassa juuri Malmin kaltaiset kentät ovat osoittaneet tarpeellisuutensa ja kasvavat erittäin voimakkaasti ja nopeasti. Esimerkkejä on lukuisa.
Tässä kohtaa pitää kysyä mikä on Finavian tehtävä valtion omisteisena yhtiönä? Haitata vaiko edistää lentoasemien ja lentämisen kehittymistä Suomessa.

Lentäminen ei tule vähenemään maailmassa. Päinvastoin se lisääntyy voimakkaasti joka vuosi. Uuden ulottuvuuden tuovat sähkökäyttöiset ilma-alukset. Tälläkin saralla soisi Suomen toimivan eturivin toimijana, ei perässä peesaajana. Lähialueen lyhyille lennoille sähkökoneet sopivat erinomaisesti.
Vaaditaan päättäjiltä vain rohkeutta, päätöksentekokykyä ja uskallusta pelastaa Malmin Lentoasema. Asiakkaat, kysyntä ja tarjonta sekä palvelun tarjoavat kyllä hoitavat lopun.
Mikäli jetit vaativat 200-250 m lisää kiitoratapituutta, sekin onnistuu Malmilla, tilaa pääkiitoradan pidentämiseen on.

LEX MALMI kansalaisaloite jätetään Eduskunnan Puhemiehelle keskiviikkona 8.2.2017. – Tuo aloite on saatava asialliseen käsittelyyn ja hyväksytyksi maksimi vauhdilla, minimi ajassa!