Tämän viikon puheenaiheena on ollut Kreikan rajoille muodostunut siirtolaispaine, joka ainakin ulkomaisten lähteiden ja Kreikan hallituksen mukaan on Turkin pitkälti masinoima poliittinen painostustoimi. Toimintaa on kutsuttu hybridivaikuttamiseksi. Suomessa keskustelu leimahti, kun Suomen hallitus ilmoitti tukevansa Kreikkaa, mutta sisäministeri Ohisalo puolestaan esitti kannakseen, ettei Suomi tue Kreikkaa sen ilmoitettua rajaavansa tässä tilanteessa turvapaikkahakemuksien vastaanottamista. Kreikka on alusta lähtien ilmoittanut suojaavansa suvereenina valtiona rajaansa ja samalla Eu:n ulkorajaa. Hallituksen viestintä on sanalla sanoen erikoista eikä yhteisymmärrystä oikein sittenkään näytä olevan.

Vettä myllyyn viime viikolla laittoi sisäministeriön tuore kansliapäällikkö Kirsi Pimiä, joka ilmoitti Mtv:n aamutv:ssä, ettei samanlaista tilannetta voisi syntyä Suomessa sillä Suomi noudattaa kansainvälisiä sopimuksia ja ottaa kaikki turvapaikkahakemukset vastaan. Tätä samaa viestintää on suorastaan tiivistetty sisäministeriön virkamiesten toimesta twitterissä viime päivien aikana. En pidä tätä toimintaa kovin viisaana.

Sinänsä ministeri Ohisalo ja kansliapäällikkö Pimiä ovat oikeassa, että Suomi on todella laatinut lainsäädäntönsä siten, että sidomme kädet selän taaksemme kaikissa muissa paitsi sotilaallisissa hyökkäystilanteissa. Toisin sanoen rajan voi ylittää kaikki muut paitsi sotilaat tai tunnuksettomat sotilaat. Ketään ei voida estää ylittämästä rajaa. Korjatkaa jos tulkintani on väärä.

Herääkin kysymys, onko Suomen lainsäädäntö sillä tasolla millä pitäisi ajatellen nykyisiä tapoja vieraan valtion vaikuttamisesta. Nähdäkseni ei ole. Kokoomuksen viime viikkoinen ajatus valmiuslain päivittämisestä on oikeansuuntainen, mutta ihmettelen miksi Kokoomus ei esittänyt muutoksia rajavartiolakiin, jossa uusien uhkien huomioiminen antaisi välittömät työkalut vastaavaan tilanteeseen kuin Kreikassa. Valmiuslaki tarvitsee päivitystä siihen mikä on poikkeusolo, mutta valmiuslain käyttöönottokynnys on niin korkea, että vahinko olisi jo päässyt tapahtumaan ja sen vuoksi nähdäkseni tulisi pikemminkin tarkastella rajavartiolain päivitystä myös. Samassa yhteydessä on syytä katsoa ulkomaalaislaki ja aluevalvontalaki sellaiseksi, että Suomi ei ole kohtuuttomassa tilanteessa, jos epäsymmetriset skenaariot realisoituu.

Esitin jo aiemmin, että Yk:n pakolaissopimus olisi avattava myös ja päivittää sitä tähän päivään sopivaksi. Sopimus on 50-luvun alusta ja maailma on muuttunut kovin toisenlaiseksi. Lisäksi Eu:n on katsottava omaa lainsäädäntöään. Jos Eu:lla ei ole ulkorajoja, ei koko Eu:ta ole olemassa.

Eritoten toivon, ettei sisäministeri ja ministerin virkamiehet eivät lähetä maailmalle viestiä, että Suomi on täysin aseeton uusien uhkien edessä. Ja toivon, että Suomen hallitus ryhtyy ripeästi tarkastelemaan Suomen lainsäädäntöä ja muuttamaan sitä siten, että suomalaisten turvallisuus on taattu erilaisissa tilanteissa. On myös hyvä muistaa, että suomalaisten turvallisuudesta ja ihmisoikeuksista ei pidä kukaan muu huolta kuin Suomi itse. Jos tämä tehtävä on ylitsepääsemätön, ei kenenkään ole pakko olla suomalaisten ministeri.

Turvallisuutta ei pidä pelätä vaan tehdä kaikki mahdollinen sen eteen.