Koronaepidemia leviää Suomessa eri tahtiin. Joillakin alueilla ei ole todettu tartuntoja lainkaan ja joillakin ei uusia moneen viikkoon. Sen sijaan Helsingissä on viimeisen 6.5 julkistetun tilaston mukaan tartuntoja 2127 kappaletta. Helsingissä on 40% prosenttia koko maan tartunnoista ja 80% koko maan kuolemantapauksista. Helsinki on tällä hetkellä epidemian hot zone.

Kun koulut siirtyivät etäopetukseen 18.3, oli koko maassa yhteensä 400 tartuntaa. Lauantaina 9.5 niitä on yli 5700, joista siis reilu 3400 kappaletta on todettu Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Nyt koulujen avaamista perustellaan sillä, että epidemiatilanne on hyvä. Tämä ei mene oikein järkeeni, jos pelkästään Helsingissä tartuntoja on nyt kymmenkertainen tilanteeseen, jossa etäopetukseen siirryttiin, vaikka osa tartunnan saaneista onkin parantunut.

Kunnilla on tartuntatautilain mukaan oikeus sulkea koulurakennukset, jos se on välttämätöntä epidemian leviämisen ehkäisyssä. Aluehallintovirasto voi tehdä kyseisen päätöksen, jos kyseessä on alueellinen ratkaisu. Välttämättömyysperiaate ei tuoreen perustuslakiblogin kirjoittajien Suviannan Hakalehdon ja Pauli Rautiaisen mukaan tarkoita samaa kuin valmiuslain käytön kohdalla.

Tiedot oppilaiden pärjäämisestä ovat olleet ristiriitaisia. Lähiopetuksen avaamista perusteltiin monessa puheenvuorossa sillä, että oppilaista ollaan huolissaan, mutta Helsingin apulaispormestari kertoi viime viikolla valtuustossa, että uusia huolestuttavia ryhmiä ei ole ilmennyt vaan kyse on samoista oppilaista, joista huolta on ollut aiemminkin. Ja heistä tulisi eritoten olla huolissaan kesän tullen, jota kahden viikon lähiopetus ei varmaankaan poista.

Lasten osuudesta taudin leviämisessä ei ole saatavilla kovinkaan vahvaa tutkimusnäyttöä vielä. Jotkin kiinalaiset ja saksalaiset alustavat tutkimustulokset viittaisivat lasten levittävän tautia kuten aikuiset. Lisäksi Tanskassa on havaittu tarttuvuusluvun nousua koulujen auettua. Toisaalta voidaan kysyä, miksi koulujen avaamiseen liittyviä erityisjärjestelyjä ylipäänsä tehtäisiin, jos lapset eivät tartuta. Huomio kiinnittyy myös siihen, että mm Hetemäen raportissa rajoitustoimenpiteiden vähentämisen todetaan lisäävän tartuntoja. Lasten ja koulujen avaamisen osalta emme tiedä mihin perustuu arvio, ettei juuri tämä toimenpide lisäisi tartuntoja. Hetemäen raportissa tilannetta ennen ja jälkeen koulujen avaamisen kuvataan samalla kuvalla. Se kuitenkin on selvää, että aina kun kontaktit lisääntyvät, lisääntyvät myös tartunnat.

Kun tietoa viruksesta on vähän, olisi parempi kulkea riskejä ottamatta, varsinkaan jos toimenpiteellä saatavat hyödyt eivät ylitä mahdollisia haittoja. Toivon kovasti, että pääkaupunkiseudun kaupungit ja aluehallintovirasto harkitsevat vielä, onko epidemia nyt paremmassa tilanteessa kuin 18.3 ja pohtivat edelleen etäopetuksessa jatkamista ja ne oppilaat, joista on huolta, tavattaisiin henkilökohtaisesti. Ruotsin tie ei pidä olla Suomen tie.